Ensimmäinen loppiaisen jälkeinen juhla, Karnevaalit on jo vietetty. Pukuja ja suuria kulkuehahmoja oli valmisteltu tammikuusta lähtien. Meillä Ciancianassa oli pienet karnevaalit mutta Sciaccassa oli sitäkin komeammat. Karnevaalit ovat olleet köyhän kansan mahdollisuus olla hetkellisesti rikas näyttävissä puvuissa.
Viikon verran on valmisteltu San Giuseppe -kyläjuhlaa. Kylällä on kolme suojeluspyhimystä, joista Joosef yksi. Eletään pääsiäistä edeltävää paaston aikaa ja tarjottavat ovat leipää, hedelmiä ja vihanneksia ja jonkin verran kalaa, sardiineja. Eri alueet ja jopa suvut valmistavat juhlapöytiä, jotka notkuvat tarjottavaa. Meidän kylän pöytiä on näytillä museon tiloissa.
Leipätaikinasta on tehty upeita koristeellisia esineitä ja hahmoja. Esillä on myös vanhoja seinävaatteita. Seinävaatteilla on haluttu peittää epätasaisia kiviseiniä ja varmasti niillä on ollut myös jonkinlainen kylmän ja lämmön eristävä tehtävä.
![]() |
Joosef, Maria ja kasvanut Jeesus-lapsi nauttimassa aamiaista |
Leipätaikinasta on tehty upeita koristeellisia esineitä ja hahmoja. Esillä on myös vanhoja seinävaatteita. Seinävaatteilla on haluttu peittää epätasaisia kiviseiniä ja varmasti niillä on ollut myös jonkinlainen kylmän ja lämmön eristävä tehtävä.
Pöytiä on valmistettu myös vanhusten ja vammaisten palveluasuntojen yhteyteen, sillä iäkkäät ihmiset eivät kaikki pysty kovin kauaksi liikkumaan. Pöydistä voi myös nauttia pidempään, kuin vain käymällä museon näyttelyssä.
Maaliskuun 19. on yhteisen lounaan hetki ja ihan kaikille kansallisuuteen tai uskontoon katsomatta on kutsu saapua lounaalle. Kutsuja on kiinnitetty eri puolilla kaupunkia talojen seiniin.
Villivihannekset liittyvät kevään juhliin. Mekin käytiin keräämässä villiparsaa läheisessä Monte Cavallon metsässä. Metsä muistutti yleisilmeeltään suomalaista serkkuaan, mutta puusto oli sangen erilainen: eukalyptus, palmu ja oliivipuut olivat yllättävä yhdistelmä. Kävimme yli 800 metrin korkeudessa ja keräsimme villiparsaa. Samalla kuulostelimme, onko villisikoja liikenteessä.
Villiparsasta tehdään täällä munakkaan tyyppistä, johon laitetaan lisäksi vihreitä suuria papuja. Me valmistimme kuitenkin risottoa ja koska parsoja oli runsaasti, saimme aikaiseksi vielä pastankin. Villiparsa on voimakkaan makuista ja siitä lähtee valmistamisen loppuvaiheessa runsaasti vihreää väriä, joka tuo annokseen hienon säväyksen.
Muutama päivä sitten näimme ensimmäiset pääskyset. Nyt niitä on runsaasti - kesä on jo kynnyksellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti