Olen kasvanut puulattioiden maassa. Tykkään olla paljain jaloin ja puulattia tuntuu jalalle miellyttävältä.
Sisiliassa ihastuin kuitenkin talossamme juuri lattioihin; ne ovat puulattioiden vastakohta. Kun etsimme taloa, osassa katsomissamme taloissa oli lattiat uusittu nykyaikaisiksi laattalattioiksi ja ne tuntuivat jotenkin vääriltä valinnoilta vanhoihin taloihin.
Kivilattiat ovat niin erilaisia jalkatuntumaltaan ja ulkonäöltään. Lattiamme ovat eri huoneissa kaikki erilaisia ja siksi niin kauniita. Suosikkini on pohjakerroksen keittiö-olohuoneen marmorilattia. Lattiasta ei löydy kahta laattaa samanlaista kuviota vaan ne ovat luonnon muovaamia ja värittämiä. Osasta laattojen pinnasta on irronnut paloja ja imuroidessa löytyy aina uusia irtokappaleita, mutta ei se mitään haittaa. Lattiassa on särmää!
Muiden kerrosten lattiat ovat omanlaisiaan, toisen kerroksen vaalea ja kolmannen kerroksen värikäs. Sisäportaissa on kahdenlaista kiveä - alaosassa sinertävää ja kerrosten välissä vaaleaa.
Kivi tuntuu jalalle kovalta ja viileältä. Kova kostautui muutama vuosi sitten kun iskin kantapääni portaan reunaan ja podin kipeää kantapäätä seuraavat puoli vuotta. Viileys taas on loistojuttu kesällä kuumimpaan aikaan. Viileät jalat auttavat koko kehoa viilenemään. Lämmityskaudella talvella kivilattiakin lämpenee vähitellen ja varaa lämpöä itseensä. Aina se on kuitenkin kova ja hiukan viileä.
En ole nähnyt kenenkään - en todellakaan kenenkään - kulkevan sisällä paljain jaloin minun lisäkseni. Kaikilla on jonkinlaiset sisäkengät tai -tohvelit.
Ehkä minulla on vain tavallista kuumemmat jalat!
