Ei me leikitä teidän kanssa - pitääkö kaikilla olla oma koronapassi!

Rokotusohjelman mukaiset rokotukset on saatu syntymästä lähtien ja ei niihin ole kovin paljon kiinnittänyt huomiota. Polio- ja jäykkäkouristustehosteet on käyty ottamassa ja niistä olen yrittänyt pitää kirjaa; aika kun tuppaa menevän nopeammin kuin muisti toimii. Mikä vuosi se olikaan, kun...

Sitten tuli korona. Italian ja Sisilian rajoitukset ulkonaliikkumiskieltoineen koettiin vuoden 2020 alussa ja heinäkuussa lopulta pääsimme livahtamaan Skotlantiin tapaamaan tyttären perhettä ja ensimmäistä lastenlasta. Isle of Skye on kyllä yksi parhaimmista paikoista maailmassa olla turvassa virukselta. Lukemattomien lentojen peruuntumisen jälkeen jäimme muutamaa päivää vaille vuodeksi Skyelle ja saimme lopulta paikallisen terveydenhuollon tarjoamat rokotukset, molemmat kaksi annosta.

Palasimme Sisiliaan kesäkuun 2021 lopussa monimutkaisten matkajärjestelyjen ja lukemattomien lomakkeiden täyttämisen jälkeen; ensin eristykseen viideksi päiväksi ja negatiivisten testitulosten jälkeen vapautemme lopulta koitti. Tai niin me luultiin! Sillä sitten tuli Pass Verde, jonka avulla henkilö todistaa saaneensa rokotteita, sairastaneensa koronan tai saaneensa negatiivisen testituloksen. 

Huomasimme olevamme tilanteessa, jossa meidät on rokotettu, meillä on todistukset ko. rokotuksista, mutta meillä ei ole Italian hyväksymää vihreetä passia, jossa on qr-koodi ja sen voi lukea VerificaC19-appilla, joka on Italiassa käytössä. Sisälle ravintoloihin, elokuviin tai vaikkapa bussiin tarvitsee tuon passin. Olemme yrittäneet selvittää asiaa, kuinka saisimme todistuksemme muutettua täällä sopivaksi - siinä kuitenkaan onnistumatta. Viimeksi saimme paikalliselta viralliselta taholta neuvon, mennä hakemaan kolmas rokoteannos. Sillä tavalla saisi kaivatun passin. Moraalimme ei kuitenkaan tähän taivu. 

Pari viikkoa sitten ajattelimme, että asia selviää, kun Skotlanti julkisti oman koronapassinsa, jossa on molemmista rokotusannoksista omat qr-koodit. No, sitä koodia ei täällä käytössä oleva appi lue, vaan väittää, ettei todistus ole voimassa. 

Näyttää siltä, että eri maat tekevät omia digitaalisia rokotuspassejaan ja ei ole tullut mieleen, että niiden olisi hyvä olla luettavissa muuallakin kuin omassa maassa. Suomessakin valmistellaan vastaavia ja onkohan asia juolahtanut kenellekään mieleen? Monet maat elävät turismista ja tällainen koordinoimattomuus vaikeuttaa matkustamista.

Olen tehnyt aika lailla hommia kun olen yrittänyt selvittää, minkälaisella appilla meidän koronapassit olisi luettavissa ja yllätys yllätys - ranskalaisella. Täällä vaan ei ole se käytössä, joten täytynee harkita muuttoa Ranskaan. Olisko kenelläkään halua suositella kivoja paikkoja? 

Haluaisin kylläkin niin kovasti päästä katsomaan uusimman Bondin lokakuussa - paikallisessa elokuvateatterissa!

Matkailun aaltoliikettä ja tämän hetken kuulumiset koronan kera - lentää, ei lennä, mutta autolla pääsee.

Airam on palannut saunalle

Kylä oli kesäkuun lopussa hiljainen ja vain vakituisten asukkaiden hallussa, kun palasimme hieman pitkäksi venähtäneeltä käynniltä tyttären perheen luota Isle of Skyeltä. Lentomme peruttiin niin monta kertaa, ettei enää jaksanut laskea. 

Matkustaminen ulkomaille tai oikeastaan minnekään oli osan aikaa kokonaan kiellettyä Skotlannissa.  Rajoituksista ja yhteiskunnan sulkemisista oli meille kuitenkin se ihana hyöty, että saimme nähdä ensimmäisen lapsenlapsemme, Samu Otson, syntymän ja ensimmäisen reilun yhdeksän kuukauden kehityksen avuttomasta vauvasta ympäristöstään kiinnostuneeseen taaperoon, joka oppi mm. syömään sormiruokaa, istumaan, nousemaan seisomaan ja kävelemään tukea vasten.  

Hiljaisuus on Ciancianassa muisto vain tällä hetkellä. Muutama päivä sitten kylässä oli yllättäen autoja ja ihmisiä ruuhkaksi asti. Mantereen puolelta pääsee kätevästi autolla, mutta myös muualta kuin Italiasta. Autojen rekisterikilpiä seuratessa, olen havainnut kulkuneuvoja Ranskasta, Englannista, Tanskasta, Puolasta. Yleinen Sisiliaan saapumisen reitti on ajaa auto Napolissa lauttaan ja saapua mukavasti Palermoon. Lauttamatka kestää 10,5 tuntia. Toinen vaihtoehto on Genova -Palermo, matka kestää silloin tuplasti mutta ajamista on vähemmän. Messinan salmen kautta taas on lyhyin lauttamatka, vain puolituntia. 

Turistit ovat kaivattu piristys nuutuvalle taloudelle. Samalla mennään riskillä! Korona ei ole kadonnut minnekään, vaikka osa näyttää niin uskovan. Perhettä ja ystäviä tavatessa on vaikea muistaa etäisyyssäännöt. Poissa olleet poskisuudelmat ovat selvästi palanneet. Hengityssuojaimia on edelleen käytettävä julkisissa sisätiloissa kuten kaupoissa ja jonkin verran näkee erityisesti vanhempien miesten käyttävän ulkona kadulla tuttavia tavatessa. Täällä kun ollaan totuttu puhumaan kovaa ja lähellä toista henkilöä. Hengityssuojain suojaa pahimmilta roiskeilta. 

Tällä hetkellä kylässä on viikko sitten ilmoitettu yksi positiivinen koronatestitulos. Tuloksista ilmoitetaan facen kautta. Ilmoittajana toimii kaupunginjohtaja ja hän kertoo myös koronasta parantuneiden nimet ja negatiivisen testituloksen saaneiden nimet. En tiedä, onko henkilöiltä kysytty lupa nimien kertomiseen, mutta vähän erikoiselta se tuntuu näin tiukkoihin sääntöihin ja niiden noudattamiseen tottuneelle suomalaiselle. Kukaan ei tunnu asiasta mitään melua nostaneen. Näin on toimittu aivan koronan alusta lähtien. Mitään erityistä 'track and trace' -systeemiä ei tarvita, kun voi itse tarkistaa, onko tavannut ilmoitettuja henkilöitä. 

Kuuma ja kuiva kesä on tavanomaista mutta nyt on ollut todella kuivaa pitkään. Sateet ovat kiertäneet saarta ja vaikka muutamalla alueella on tullut hetkittäin rankasti vettä tulvaksi saakka, suurin osa saarta kärsii kuivuudesta ja maastopaloja syttyy herkästi. Viikko sitten lähimetsä, Monte Cavallo, kärsi maastopalosta ja hehtaareja 60-luvulla istutettua monimuotoista metsää tuhoutui. Sammutuskoneet, jotka koukkasivat vatsansa täyteen merivettä ja helikopterit, jotka täyttivät säiliöt läheisestä joesta sekä lukuisat ihmiset, eivät saaneet paloja sammumaan moneen päivään.  Muuten elämä jatkuu entiseen malliin.

 

Tänään satuin lihatoimituksen kanssa samoille kulmille. Meillä liha toimitetaan kauppaan kokonaisena, ei valmiiksi pilkottuna ja muoviin käärittynä.  Sama on tietysti hedelmien ja vihannesten kanssa. 

Meillä valmistetaan lounasta hauskannäköisistä pitkulaisista munakoisoista. Ja huomenna on tarkoitus käyttää ystävältä saadut tomaatit.  Eilen illalla maistoimme säilömiäni omia vihreitä oliiveja. 

Kiehtovan Sisilian lyhyet

 Laiskuus, saamattomuus...iski kevään ja kesän aikana. Aina ei vaan jaksa! Joku muu kuitenkin on jaksanut ja kirjoittanut sisilialaisuuden syvimmistä ja jollakin tapaa suomalaisellekin tutuista piirteistä tai ominaisuuksista. Pitkävihaisuus erityisesti viehättää minua. Puolison karjalainen mummo sanoi minulle kerran laittaneensa sanat suolaan. Suolassa säilyy!

Tässä:

Tyhjentävästi sisilialaisuudesta

Ciao!

Torikauppaa odotellen! Koronakurjuuden vertailua

Aikaa on ollut pohtia ja vertailla suomalaista ja italialaista tapaa toimia koronatilanteessa. Ennen kaikkea mietityttää, miten rankahkot rajoitteet, joita Italia on ottanut käyttöön, näyttäytyisivät Suomessa.

Alussa suljettiin osa maasta, Pohjois-Italian muutama maakunta. Tilannetta seurattiin muualta maasta, mutta mitään erityistä ei tapahtunut. Maaliskuun kymmenes päivä teoriassa sulki koko maan, mutta käytännössä ei. Pohjois-Italiasta alkoi joukkopako etelää kohti, koska sulkua ei valvottu tehokkaasti. 

Suomessa suljettiin Uusimaa ihan konkreettisesti ja sulkua valvottiin. Suomessakin kuitenkin osa väestä ehti pakoon mökeilleen. Inhimillistä varmasti molemmissa maissa. Jokainen haluaa olla turvassa ja turvata läheistensä hyvinvoinnin.

Rajoitukset ovat olleet Italiassa ihan omaa luokkaansa. Kotoa ei ole saanut poistua kuin välttämättömille asioille ja kirjallisen lupalapun kera. Suomessa ulkonaliikkumista ei ole rajoitettu ja tarpeellinen ulkoilu ja liikunta on ollut sallittua. Täälläpä ei ole ollut ja se kummastutti suomalaista todella paljon. Luulisi, että viikkokausien liikkumattomuus on ennen kaikkea riski vanhemmalle väelle ja sisätiloissa oleilu ei ole kenellekään hyväksi. Kiellon kuitenkin ymmärtää, kun tietää, että kaikki joilla on auto, liikkuvat autolla. Autolla liikkuvat pysähtyvät vaihtamaan kuulumisia toistensa kanssa avaamalla ikkunat. Metrin etäisyys on siinä kaukana. Ei täällä lähdetä yksin metsään lenkille. 

Ulkomaliikkumiskiellosta muistutettiin pääsiäisen alla katuja kiertelevän kaiutinauton kera ja muistutettiin, että kiellon rikkominen tuo satojen, jopa tuhansien eurojen sakot. Olisiko tällainen muistuttaminen Suomessa mahdollista tai harkittaisiinkohan sitä missään tilanteessa? Kaupunginjohtaja julkaisee sosiaalisessa mediassa päivityksiä säännöistä ja tilanteen kehittymisestä, mutta ei kaikilla suinkaan ole nettiyhteyksiä. 

Nytkin vielä, kun Sisiliassa on pari päivää sitten sallittu ulkoilu kodin välittömässä läheisyydessä, ulos saa mennä yksi henkilö perheestä kerrallaan ja vain kerran päivässä.  Suomalaisesta introvertistä sääntö on ylimitoitettu, mutta kun sitä tarkastelee täkäläisen luonteenlaadun ja tapojen kautta, ymmärtää miksi. Sisilialainen ei malta olla pysähtymättä vaihtamaan kuulumisia, jos vain joku toinen näkyy puhe-etäisyydellä. Kädet liikkuu ja puhetta riittää. Siinä saattaa unohtua turvaetäisyydet. Tämän rajoituksista päättäjät ovat tienneet ja sen mukaisesti on luotu säännöt.

Tähän saakka on kaikki muut liikkeet elintarvikeliikkeitä, tupakkakauppoja ja apteekkeja lukuun ottamatta ovat olleet suljettuja. Viikko sitten annettiin lupa avata kirjakaupat, paperikaupat ja lastenvaateliikkeet. Avattaisiinko Suomessa vastaavat liikkeet ensin, jos tilanne olisi ollut samanlainen? Suurin osa ko. liikkeistä taitaa olla nykyään Suomessa ostoskeskuksissa ja osan liikkeistä avaaminen suurimman osan muista liikkeistä ollessa kiinni, tuntuisi hassulta ajatukselta. Täällä ajatuksenjuoksu on sellainen, että lapset tarvitsevat vaatteita ja tekemistä ja kirjakaupoissa ei tule väentunkua! Verkkokaupoista ostaminen ei ole lainkaan niin yleistä kuin Suomessa.

Seuraava helpotus elämään tuli myös toissa päivänä: puutarhaa saa mennä hoitamaan  ja tekemään välttämätömiä kevättöitä. Taimimyymälät ja kukkakaupat saavat olla auki ja hautajaisiin voi tilata kukkatoimitukset kerran viikossa. Kaupunginjohtaja kyllä muistutti, että kaikessa kaupankäynnissä tulee noudattaa vähintään metrin etäisyyttä ja liikkeisiin sisään voi mennä kerrallaan yksi henkilö. Jonottaminen ulkona siis jatkuu hamaan tulevaisuuteen.

Sisilian väkiluku on lähellä Suomea, joten luulisi että alueita voisi verrata toisiinsa. Tartuntojen määrä on noudattanut melko hyvin samoja lukuja, mutta toimenpiteet lukujen taustalla ovat sangen erilaiset. Kouluja ei aiota avata kuin kesäloman jälkeen. Suomessa lienee suunnitelmissa aloittaa koulujen avaaminen. 

Rantoja on aloitettu tietääkseni siivoamaan, joten lienee ajatuksena jollain aikataululla päästää ihmiset rannoille. Toivottavasti!

Pysykää terveinä, noudattakaa ohjeita ja pimeän hetken tullessa, ajatelkaa, että Sisiliassa on asiat vielä tiukemmin.

Ciao!

Parvekkeella - mitä varten on parvekkeet tehty?

Ei ainakaan koronakaranteenia varten! Viikko numero kuusi kääntyy kohta!

Kylä on täynnä parvekkeita. Parvekkeen kaiteita on paljon erilaisia. Meillä on kaarevat kaiteet, jotka antavat lisää tilan tuntua, mutta ovat pyykin kuivattamisen kannalta hankalat. Pyykkinarut laitetaan parvekkeen ulkopuolella eikä parvekkeen sisäpuolelle kuten Suomessa on tapana. Sääolosuhteet lienee sanelleet käytäntöjen erilaisuuden.

Taloissa ja huoneistoissa on useita parvekkeita. Joka kerroksessa on parveke ja jos talo on kadun kulmassa, molemmilla seinillä on parvekkeet. Parvekkeiden muoto vaihtelee jonkin verran ja mitä vanhempi parveke, sitä koristeellisempi kaide. 
Osa parvekkeista on aivan avoimia ja osassa on alaosa suljettu ja laatoitettu ja kaide kulkee vain yläosassa. Värit vaihtelevat jonkin verran, mutta suurin osa on joko valkeita tai mustia. Osa on aika ruosteen värisiä. Näin on käynyt tyhjillään olevissa taloissa. 

Parvekkeille johtaa ovet, jotka toimittavat samalla ikkuinoiden virkaa. Suljettavat ikkuna-/oviluukut viimeistelevät parvekkeen ulkoasun.

Parvekkeiden käyttötarkoituksen määrittää käytännöllisyys. Parvekkeelle on voitu asentaa pyykkikone. Koska ei ole pakkasta ja lunta - kuin harvoin - pyykkikone toimii ihan hyvin parvekkeella. Eikä vie tilaa sisältä. 

Parvekkeella on yleensä asunnon roska-astiat, jos keittiön kerroksessa on parveke. Se on hyvä paikka säilyttää biojätteet kannellisessa astiassa ja siirtää ne kahtena päivänä viikossa roska-auton noudettavaksi joko roikkumaan koukkuun parvekkeelta tai rappusille pohjakerrokseen. Myös kierrätettävät muovit, lasit ja pahvit säilytetään parvekkeella viikon keräyspäivään saakka.

Parvekkeilla on usein myös runsaasti kukkia ja yrttejä keittiötä varten. Joku talon parvekkeista voi olla kokonaan "kukkaparveke", toinen voi olla pyykkihuoltoa varten ja kolmas varattu roskien väliaikaisvarastoksi.

Parvekkeella käydään vilvoittelemassa kesäkuumalla mutta parvekkeilla ei juurikaan oleilla eikä niitä ole sisustettu millään lailla. Parvekelaseista ei täällä ole kukaan kuullut! 

Parvekkeella piipahdetaan jonkun tähdellisen asian vuoksi, siellä käydään vetämässä henkeä, seisotaan hetki tupakalla, katsotaan kadun tapahtumat ja vaihdetaan kuulumiset naapureiden kanssa. Ne joilla ei ole parveketta, nostavat kesäiltana tuolin talon eteen kadulle ja siinä hoidetaan sosiaalinen kanssakäyminen naapureiden kanssa. Viimeksimainitut ovat usein varttuneempaa väkeä.

No, sitten joissakin taloissa on katolla terassi ja siellä voidaan ruokailla yhdessä ja viettää aikaa. Terassi toimii kuitenkin viihdekäytön lisäksi usein pyykin kuivattamisen tilana.

Parveke on meillä nostanut käyttöarvoaan kummasti ulkonaliikkumiskiellon aikana. Olemme kuitenkin näköetäisyydellä ainoat, jotka nautimme kahvimme päivittäin parvekkeella. Nostamme parvekkeelle kaksi metallituolia pehmusteiden kera ja pikkuruisen pöydän. Juttelemme naapureiden kanssa kuulumiset, päivitämme perheen tilanteen ja aiheutamme todennäköisesti yhden puheenaiheen lisää. 

Kummallisia suomalaiset, juovat kahvia parvekkeella!

Kaikki puhuu koronasta - Sisiliassakin

Koronavirustilanne: testatut, positiiviset, parantuneet, eristetyt, kuolleet...

Ajattelin jo muutama viikko sitten kirjoittaa pizzasta. Sitten iski korona Italiaan. 

Pohjois-Italia tuntui aluksi kaukaiselta mantereelta, kunnes kävi selväksi alueen yhteys Sisiliaan. Tilanteen pahentuessa pohjoisessa, alkoi porukkaa palata kotikonnuille tai ainakin sukulaisten luo. Kun liikkumista rajoitettiin pahimmalla epidemia-alueella, ne pakenivat, jotka pystyivät. Videonpätkät vaikkapa Milanon rautatieasemalta näyttivät katastrofielokuvien kohtauksilta. Niin inhimillistä mutta niin väärin kokonaisuuden kannalta.

Aluksi osa lennoista, junat ja bussit kulkivat melko hyvin. Lopulta Sisilian alueen presidentti päätti muutama päivä sitten eristää koko Sisilian mantereesta. Sitä ennen nokkelat pohjoisen ihmiset olivat mm. vuokranneet bussin ja köröttelivät bussin kyydissä Milanosta parinkymmenen minuutin päässä sijaitsevan Cattolica Eraclean kylään. Siinäkin onneksi joku oli vuotanut tiedon poliisille ja bussia oli vastassa virkavalta. 

Määräyksen noudattaminen - pysyä kotona eristyksissä - tuntuu osasta ihmisiä aivan mahdottomalta asialta. Uimarannoilla on ollut väkeä ja nuoret ovat järjestäneet juhlia kielloista huolimatta. Sää on ollut vuodenaikaan nähden ehkä epätavallisenkin lämmin ja aurinkoinen. Sadesäällä kun kotona nököttäminen olisi paljon helpompaa kuin aurinkoisella ilmalla.

Aluksi Sisilian koronaluvut olivat maltilliset ja kaikki tartunnat olivat jäljitettävissä Pohjois-Italiaan. Eilen todettuja tartunnan saaneita oli kuitenkin reilu kolmesataa ja viimeisen 24 tunnin aikana tartuntoja on todettu liki kuusikymmentä lisää.

Lupalappu liikkumiseen

Maaliskuun kymmenennen päivän määräykset sulkea koko Italia osui myös Sisiliaan. Ulkonaliikkuminen rajoitettiin vain aivan välttämättömään: apteekki, ruokakauppa, työ ja muu välttämätön asia, kuten koiran ulkoiluttaminen. Tähän kaikkeen tulee olla lupa autodichiarazione, jonka henkilö itse allekirjoittaa ja jos poliisi pysäyttää ja tarkistaa luvan, poliisi allekirjoittaa sen. Jokaiseen kotoa poistumiseen tulee olla päivätty lupalappu mukana henkilötodistuksen kera. 

Vain ruokakaupat ja apteekit ovat auki. Kaikki muut liikkeet ovat suljettuna. Baarit ja ravintolat olivat aluksi auki klo 18 saakka mutta sitten nekin suljettiin kokonaan. Paikalliset ravintolat ovat kylläkin ilmoitelleet kotiin jaetulla mainoksella, toimittavansa pizzaa kotiin klo 19 jälkeen. Emme ole tilanneet mutta kylläkin teimme oman pizzan kotona. 

Vanhuksille ja sairaille ruokakaupoista toimitetaan ostokset kotiovelle, joten ei täällä nälkään kuole.

Kävimme rajoitusten voimassaoloaikana kerran saunalla polttamassa viimeiset leikatut oliivipuiden oksat ja tietysti lämmitettiin sauna. Ajattelimme itsekkäästi, ettei meidän lyhyestä liikkumisesta kahdestaan mitään vaaraa kenellekään ole. Tämä on kuitenkin niin väärä ajatuksen kulku. Jos kaikki muutkin ajattelevat samoin, kuinka monta ihmistä pörrää ympäriinsä ja jossain kohti saa ja sitten levittää virusta. 

Olemme olleet kotona ja uudistuneiden määräysten mukaisesti vain yksi henkilö perheestä on käynyt kaupassa. Kotoa saa poistua korkeintaan kerran päivässä ja silloinkin vain siis välttämättömille asioille ruokakauppaan, apteekkiin ja lupalapun kera. Uusimmissa määräyksissä on rajattu myös koiran ulkoiluttaminen siten, että vain oman perheen koiraa saa ulkoiluttaa. Ihmiset kun ovat niin luovia kiertämään määräyksiä.

Määräyksessä oli myös mainittu, että parvekkeella saa olla. Etäisyys toisiin ihmisiin tulee pitää minimissään yhdessä metrissä.

Eilen uutisoitiin tottelemattomista kansalaisista ja käsittämättömältä tuntuva määrä; 53000 henkilöä on huomautettu tai sakotettu ulkonaliikkumiskiellon noudattamattomuudesta. Onneksi suurin osa on sieltä pohjoisesta! 

Kyllä Sisiliassakin osataan olla tottelemattomia ja tyhmiä. Sciaccan kaupungissa oli virusta kantava ja karanteeniin määrätty henkilö lähtenyt muina miehinä shoppailemaan. Onneksi naapurivalvonta toimi ja poliisit hakivat henkilön pois kaupoilta.

Kauhein tapaus, joka täällä on uutisoitu, oli kauppaan hengityssuojaimella varustetun nuoren 25-vuotiaan miehen teko: hän oli mennyt hedelmäosastolle, ottanut hengityssuojaimen pois ja sylkäissyt hedelmiin! Mies oli päätynyt poliisin huomaan ja toivottavasti saa kunnon rangaistuksen. Mitä ihmettä liikkuu tällaisen ihmisen päässä!

Vähän tässä on tullut itsekin seurattua, kuka täällä meidän kylässä liikkuu. Huvittava piirre, mutta kyllä sellainen minullakin on! Skootterilla ajava postihenkilö, naapurin poika lähti autolla jonnekin siestan aikaan - toivottavasti hänellä on lupalappu mukana,  kadun päässä asuva rouva on tullut ulos kastelemaan kukkiaan... Aika hiljaista on. Aamulla katson, onko naapurit jo laittaneet pyykkiä kuivamaan parvekkeen ulkopuolelle. Jos naapuri on parvekkeella, vaihdamme hyvät huomenet, miten voit, miten lapset voivat pohjoisessa ja muissa maailman maissa, mitä lounasta aiot laittaa tänään. Arkipäivän juttuja. Juomme puolenpäivän kahvit parvekkeella.

Kova juttu kylässämme on ollut juhlien peruminen. San Giuseppen juhla kevään alussa kutistui upeiden vanhojen seinävaatteiden esittelyyn parvekkeilla. Perinteinen yhteinen lounas jäi väliin ja juhlaa juhlittiin vain neljän seinän sisällä perheissä. Näyttää myös siltä, että pääsiäinen perutaan tältä vuodelta, mikä on ensimmäinen kerta koskaan tai ainakin miesmuistiin.

Pyykinpesun, ruuan laittamisen ja siivoamisen lisäksi olemme nikkaroineet puolison kanssa uuden kaapiston, tai paremminkin jonkinlaisen vaatehuoneen. Siinä vierähti reilu viikko, kun purimme vanhan epäkäytännöllisen (mm. liian syvät hyllyt) kaappirivistön ja mittasimme, sahasimme ja asensimme uuden. Käytimme hyväksi vanhan kaapin osia. Uudelleen järjestely tietysti otti myös aikansa. Saimme aikaiseksi myös monta kiloa pölyä ja purua - voi miten moneen paikkaa ja koloon se olikaan leijaillut!

Ajan voi käyttää niin monella tapaa. Puoliso on suunnitellut terassia talomme ullakon tilalle ja kirjoittanut blogia Soramiehestä. Aikaa on voinut myös hyvällä syyllä käyttää lukemiseen. 

Käsittääkseni Suomessa vedotaan yhdessä tilanteesta selviämiseen, niin myös Sisiliassa. #iorestoacasa ja #restiamoacasa on runsaasti käytössä. Television mainosten tilalle on tullut varoituksia koronaviruksesta, ohjeita, miten sitä voi välttää, käsienpesuohjeita ja vetoomus iäkkäiden ja sairaiden puolesta. Ei se, että emme me itse sairastu, vaan se, että emme tartuta ehkä tietämättämme heikompia, on asian ydin!

#restiamoacasa - Aika hoitaa tai sitten armeija!

Kymmenen vuotta Sisiliassa

Kymppi mittarissa! Siis Sisiliassa. Ajan kulumista on minun vaikea hahmottaa taaksepäin, mutta vuoden vaihtuminen pakotti laskemaan!

Kymmenen vuotta sitten tulimme Sisiliaan joulun välipäivinä ja kiersimme katsomassa myynnissä olevia kiinteistöjä. Emme halunneet suureen kaupunkiin, sillä ajattelimme, että pienessä paikassa olisi helpompi päästä elämän menoon kiinni. Tulimme Ciancianaan hankalinta ja aikaavievintä tietä; Palermon ruuhkaisen ja kaottisenkin kaupungin halki pikkukylien keskustojen kautta ja ajattelimme, ettei tänne ole mitään järkeä tulla. Nopeasti meille kuitenkin selvisi, että toista kautta osan matkaa pääsee moottoritietä eikä Palermon läpi tarvitse ajaa. Nyt matka ei enää tunnu miltään kummalliselta tai pitkältä.

Täällä sitä ollaan ja kaikelaista on ehtinyt tapahtua. Pääasiassa olemme itse olleet asioiden käynnistäjinä ja olemme parannelleet pikkuista taloamme vuosien mittaan monin eri tavoin.

Uudistimme keittiön melko pian ja saimme siitä meidännäköisen ja toimivamman - mm. lisäämämme astianpesukone on vertaansa vailla ja erityisesti kun vettä ei voi ylen määrin läträtä, se on taloudellinen vaihtoehto.

Vanha keittiö

Uusi keittiö

Ikkunat ja ovet vaihdettiin koska vanhat kelpasivat pienten muurahaisten näköisille ruuaksi. Tähän jahkailuun meni kylläkin kahdeksisen vuotta. 

Vanhat kierrätykseen

Samaan aikaan pinnoitettiin ja maalattiin talo. 

Välipinnoitus

Ennen

Jälkeen

Nelisen vuotta mietittiin, että olisi kiva olla pieni läntti maata, johon voisi rakentaa saunan. Sauna Sisiliassa kuulostaa sangen kummalliselta, mutta minkäs ihminen suomalaisuudelleen voi! Lopulta löysimme mainion paikan kolmen kilometrin päästä kylästä. 

Tontilla seisoi yksinäinen paku, jota oli käytetty työkaluvajana maatyöläisille.

Kiven ympärille valettiin saunan pohja.

 Tontille tuotiin tietysti heti penkki näkäalojen ihailuun.

Saunan päätyyn rakennettiin myöhemmin pergoila.

Mukavuudet Saunalla lisääntyivät Biolan kuivakäymälän avulla. Tässä huussi iltavalaistuksessa (huomaa valo sisällä). Puurakentaminen ei ole hyvä vaihtoehto, sillä puu kuivaa ja rakoja tulee!

Päätimmekin uudistaa huussin ja rakentaa sen uudelleen hiekkakiviharkoista! Reilusti yli 200 harkkoa siirtyi naisvoimalla rakennuspaikalle.

Sisältä

Saunatontin kylkiäisenä tuli vajaa sata oliivipuuta. Oliiveja on kerätty ja puristettu öljyksi ja rahdattu eripuolille maapalloa. Mennyt vuosi toi ennätyssadon.

Kaikenlaista viranomaistoimintaan liittyvääkin on harrastettu; mm. rekisteräity muuttoauto Italian ajoneuvorekisteriin.

Kyllä me ihmisinäkin olemme muuttuneet. Elämme suhteellisen tavallista arkielämää, vaikka helposti  voisi ajatella, että lomailisimme koko ajan. Käymme kaupassa, laitamme ruokaa, siivoamme, pesemme pyykkiä, käymme kävelyillä, saunassa, hoidamme kaktuspuutarhaa ja keräämme oliiveja. Silloin tällöin käymme ravintoloissa syömässä ja kahvibaarissa hiukan useammin.

Vihannesten syöminen on suorastaan räjähtänyt käsistä, sillä niitä on koko vuoden tarjolla. Viimeksi olemme nauttineet artisokka- ja sitrushedelmäkaudesta.

Villivihannesten käyttö on myös aivan uutta meille.

Villiparsaa

Rantaelämää tulee vietettyä suhteellisen harvoin, vaikka merenrantaan ja ihanille hiekkarannoille on vain lyhyt ajomatka. Käymme kävelemässä rannoilla ja usein ajankohtina, jolloin siellä on hiljaisinta ja ei niin kuumaa. Aurinkoon on alkanut suhtautua kunnioittavasti ja pukeutua ennemmin suojaavasti kuin auringon ottoa varten.

Sisiliaan ja sisilialaisiin suhtautuminen on muuttunut, vaikka emme voi sanoa alunperinkään suhtautuneemme ihmeellisesti - miksi olisimme muuten tulleet tänne! Paikallisten ystävällisyys ja vieraanvaraisuus on häkellyttävää ja emme ole kokeneet missään vaiheessa oloamme uhatuksi, vaikka sangen yleinen käsitys mantereen puolella on, ettei tänne kannata tulla, sillä sinut ryöstetään välittömästi lentoasemalla. Tuohon sanon, että höpöhöpö!

Saa nähdä, mitä seuraavat kymmenen vuotta tuovat tullessaan - vanhenemisen lisäksi!