Oliivipuusta on moneksi. Harvemmin tulee vastaan siitä tehtyjä esineitä, mutta kovana puuna se on koruissa mainio materiaali ja pieniä patsaita olen myös nähnyt. Oliivipuu palaa hyvin ja erityisesti puiden leikkauksen yhteydessä otan talteen vähänkin paksummat oksat, sillä ne ovat oivia saunapuita.
Ainavihantana oliivipuu vaikuttaa yleisimmältä puulta tällä tienoolla. Puita on istutettu tuotantotarkoituksessa ja riittävä määrä puita oikeuttaa "oliivipuutukeen". Oliivisato on yleinen puheenaihe alkukeväästä vuoden loppuun. Yksittäinen puu tuottaa vähän, paljon tai ei mitään. Kaikki riippuu puun iästä, tuulesta, lämpötilasta, sateesta, tuholaisista ja sairauksista. Viime vuosi oli huono liiallisen sateen vuoksi ja sade tuli väärään aikaan keväällä ja kesällä. Paras kohta sateelle on alkukevät ja elo-syyskuun taite, jolloin puu käyttää veden öljyn muodostamiseen nelisenkymmentä päivää, juuri ennen sadon korjaamista.
Tänä vuonna keväällä satoi, mutta sitten oli epätavallisen kuuma kesäkuu ja sadetta ei tullut kuin muutamia tippoja ja yksi ukkoskuuro. Tuuli kuivattaa myös maata ja se halkeilee. Meidän puilla näyttäisi menevän kuitenkin hyvin, mutta muutamat ovat menettäneet koko sadon kun oliivit ovat kuivuneet rusinanväriseksi ja pudonneet puista.
Oliiviöljy on kallisarvoista ja sitä onkin yritetty ja onnistuttu väärentämään väittämällä vaikkapa tunisialaista oliiviöljyä italialaiseksi. Onkin etuoikeutettua käyttää oliiviöljyä, joka on ikiomista puista kotoisin! Vuoden mittaan meidän taloudessa kuluu viitisentoista litraa omaa tuotetta. Joskus ajattelin, ettei oliiviöljy sovi vaikkapa voin tilalle kakkutaikinaan, mutta kyllä sopii.
Jokainen puu on erinäköinen.
Kuvasimme vuosi sitten kaikki puut ja puoliso kirjoitti niistä luonnehdinnat: "kaunis jo nuorena", "ei neliveto, vaan kaunis yksirunkoinen", "olen pieni ja hento, kaksikätinen ja kaktusten vieressä turvassa", "kolme päähaaraa, minusta tulee vielä iso ja viihdyn myös juurella olevan viiniköynnöksen kanssa", "hyvää keskikastia, napakka ja tuuhea, tasapainoinen", "niin pieni ja hieman hassu", "runko kunnossa, yläpää hieman harittaa, kasvua pukkaa"...
Lokakuun puolivälissä alkaa sesonki ja monen päivät täyttyvät oliivien keräämisestä, niiden kuljettamisesta puristamoihin ja purkittamisesta. Kylästä lähtee öljyä eri puolille Eurooppaa sekä myyntiin että muualla asuville sukulaisille ja ystäville.
