Pikkuruiset alkupalat herättelevät ruokahalua! Ensimmäinen ns. perinteinen, jälkimmäiset kalaa ja äyriäisiä.
Sisilian historia on monipolvinen. Usein keskitytään Sisilian valoituksiin ja siellä ovatkin hallinneet Pohjois-Afrikan foinikialaiset, islamilaiset maurit, kreikkalaiset, roomalaiset, normannit ja espanjalaiset.
Ensimmäiset alkuperäiset asukkaat saarella olivat jo 3500 vuotta eKr. sicane, jotka rakensivat myös Maltan megaliittiajan temppeleitä ja ehkä mahdollisesti keksivät pyörän. Saari liittyi Italian kuningaskuntaan vuonna 1861.
Sisilian menneisyys on vaikuttanut paikalliseen kulttuuriin voimakkaasti ja kulttuurien kirjo näkyy sisilialaisessa ruuassa.
Ehkä kummallisin aamupala suomalaiselle naiselle on granita con brioche, jossa pullan näköisen
leivonnaisen rinnalla syödään sorbettia!
leivonnaisen rinnalla syödään sorbettia!
Sorbetti on sitruunasta, granaattiomenasta tai vaikkapa kahvista. Toisaalta kuumana aikana se on vilvoittava vaihtoehto.
Arabivallan ajalta oleva katuruoka, arancinit ovat mehukkaita leivitettyjä ja uppopaistettuja sahrami-risottopalloja, joissa voi olla useanlaisia täytteitä: kinkku-herne, mozzarella ja kuuluisin tomaattipohjainen jauhenliha-ragu vihreillä herneillä. Viimeinen on myös komisario Montalbanon suosikki. Arancina on helppo ostaa mukaan ”kevyeksi” lounaaksi tai välipalaksi. Usein niitä tehdään myös kotona alkupaloiksi. Kovin montaa niitä ei kyllä pysty kerralla syömään.
Tästä pääset katsomaan kuvia arancinuista.
Tästä pääset katsomaan kuvia arancinuista.
Arancinien nimestä kiistellään saarella ja Palermon alueella se on feminiininen arancina kun taas Catanian seudulla maskuliininen arancino ja sisilian murteella arancinu
Viimeisin kannanotto oli uutuuselokuvassa Tuttoapposto (Kaikki hyvin?), jossa oli laitettu mutkat suoraksi ja jätetty sanan viimeinen kirjain yksinkertaisesti pois, jolloin siitä tuli arancin!
Viimeisin kannanotto oli uutuuselokuvassa Tuttoapposto (Kaikki hyvin?), jossa oli laitettu mutkat suoraksi ja jätetty sanan viimeinen kirjain yksinkertaisesti pois, jolloin siitä tuli arancin!
Munakoiso ystävän puutarhasta |
Caponata on toinen alkupalalautaselta löytyvä tuote. Munakoisoaikaan sitä valmistetaan usein, mutta sitä saa myös purkitettuna elintarvikekaupoista. Mikään ei kuitenkaan voita kotona valmistettua! Reseptit vaihtelevat suvuittain, mutta aina niistä löytyy pinjan siemenet, rusinat ja viinietikka. Paistettuun munakoisoon lisätään selleriä, sipulia ja tomaatteja, kapriksia ja oliiveja ja tietysti pinjan siemeniä ja rusinoita. Viinietikka viimeistelee annoksen, joka tarjoillaan huoneenlämpöisenä.
Saarella kun ollaan, kalaruuat ovat välttämättömiä. Campero Rosso, punaiset katkaravut ovat maailman kuuluja. Saaren länsirannalla sijaitsevan Mazara del Vallon punaiset ravut ovat maailman parhaita ja kovin kysyttyjä. Ravut ovat parhaimmillaan raakana, vain sitruunamehulla ja oliiviöljyllä kevyesti hunnutettuina. Ensimmäisiä kertoja, kun sain maistaa näitä, en edes ymmärtänyt, miten kuuluisasta tuotteesta oli kyse. Juhlamenuihin Campero Rosso kuuluu ehdottomasti.
Muita seudun tunnettuja ruokia ovat Sarde a beccafico, täytetyt sardiinit ja Involtini di pesce spada, miekkakalarullat. Sardiinit ovat jokapäiväistä ruokaa ja kaloista halvimmasta päästä. Sardiineja pyydetään rannikon läheisyydestä päivittäin. Kala-alusten saapuminen satamaan tuo sekä ravintoloitsijoita että yksityishenkilöitä ostoksille. Sardiinilaatikot vaihtavat satamassa omistajia.
Täytettyjen sardiinien sisälle laitetaan - yllätys, yllätys - pinjan siemeniä, rusinoita ja leivänmurujaja ja ne paistetaan uunissa.
Ohuet miekkakalasiivut täytetään kapriksilla, pinjan siemenillä, rusinoilla, oliiveilla ja sitruunasuikaleilla, rullataan varrastikkuihin ja ne voidaan joko paistaa uunissa tai usein myös grillata.
Sisilia on erilaisten pastojen luvattu maa! Kuuluisa Pasta alla Norma, jonka kastike valmistetaan munakoisosta, tomaatista ja basilikasta sekä suolatusta ricottasta, on saanut nimensä 1900-luvun Vincenzo Bellinin opperasta, Norma. Voit katsoa ohjeen ja Norman historian tästä:
Juttu toimii samalla lyhyenä kuullun ymmärtämistä.
Pastaa tarjotaan lähes joka aterialla, meillä kotona välillä aika kerettiläisiä yhdistelmiä!
Kotikutoinen pancetta-porkkanapasta |
Etnan lähellä lihaisat annokset ja pistaasipähkinä ovat suosittuja.
Pistaasikastikeella raviolit Hotel Scrivanon illallisella Randazzossa. |
Scrivanon lihainen Tagliatelleannos |
Pasta con le sarde on todellinen kalaruoka, sillä siinä on tuoreita sardiineja ja suolattuja anjovisfileitä, fenkolia, villi sellaista ja tietysti pinjan siemeniä, rusinoita ja sahramia. Kastike tarjoillaan perinteisesti bucatini-pastan kera ja päälle ripotellaan vielä leivänmurusia ja mahdollisesti valkoviiniä loraus tai vähän mantelia. Tämä ruoka on minun mielestäni usein vähän liian suolainen mutta sehän on vain makuasia!
Lihasta pitäville on tarjolla raakamakkaroita, salciccia, jotka on yleensä tehty sianlihasta ja ne ovat herkullisia grillattuina. Lampaanlihaa on myös tarjolla, onhan saarella vielä voimissaan lammaspaimenen ammatti. Grillaaminen on yleinen tapa valmistaa lihaa ja ravintoloissa on mahtavankokoisia puugrillejä.
Grillatut artisokat ovat nekin sesonkiruokaa. |
Lihaa ja sieniä - yksinkertaista |
Henkilökohtaisesti minä pidän kaniinista. Siinä on melko kanamainen rakenne mutta maku on voimakkaampi. Kaniinia metsästäjän tapaan tarjotaan kotona ja harvemmin sitä on ravintoloissa – ainakaan painetussa ruokalistassa.
Jälkiruuista en ole kertonut vielä mitään, mutta niitä kannattaa maistaa. Tunnetuin lienee cannolit, uppopaistetut taikinaputket, jotka täytetään kermaisella ricotta-juustolla tai makealla ricotta-creemillä. Toinen kuuluisa jälkkäri on kakku nimeltään Cassata. Se on sokerikakkupohjainen ja maustettu suklaalla, sitrushedelmillä, marsipaanilla ja tietysti makealla ricotta-creemillä.
Semifreddo, sisilialainen jäädyke, on usein tehty manteleista ja sitä syödään jäätelön tilalla.
Lukuisat eri kausihedelmät ovat luonnollisesti osa täydellisiä aterioita.
Erilaiset kakut ja tietysti panettone joulun ja uudenvuoden aikaan ovat välttämättömät ateriaan kuuluvat elementit.
Erilaiset kakut ja tietysti panettone joulun ja uudenvuoden aikaan ovat välttämättömät ateriaan kuuluvat elementit.
Täytyykin muuten kirjoittaa erillinen juttu viineistä, kun ruuatkin on vain päällisin puolin käsitelty.
Kehotan teitä itse tulemaan maistamaan, sillä mikään kirjoitettu kuvaus ei riitä.
Ciao!