Olen törmännyt kiehtovaan ilmiöön Cianciassa. Samainen ilmiö on varmasti yleinen lämpimissä maissa: illan saapuessa talon eteen nostetaan tuolit ja iltaa vietetään naapureiden kanssa jutustellen ja ohikulkijoita tervehtien. Naiset istuvat keskenään ja miehet omassa ryhmässään. Talon eteen autetaan huonosti liikkuvat vanhukset, jolloin he pääsevät osalliseksi sosiaaliseen yhteisöön. Päivällä olisikin liian kuuma vanhuksille.
Ilmastointilaitteita on pääasiassa kylään ulkomailta muuttaneilla ja vain harvoin syntyperäisillä kyläläisillä. Tämä tarkoittaa sitä, että ikkunat ja ovet pidetään auki kun lämpötila laskee alle sisälämpötilan.
Sisilialaiset eivät ole hiljaista kansaa vaan mielipiteitä vaihdetaan vilkkaasti. Keskustelun sävy kuulostaa täydellisesti kieltä taitamattomalta kiivaalta, vaikka kyse ei yleensä ole riitelystä. Elekieltä korostetaan äänen voimakkuutta lisäämällä. Naapureissa tiedetään siten toisten huolet ja ilon aiheet. Tämä ei näytä huolettavan asianosaisia ja suomalainen, joka on tottunut odottamaan hissiä kattoon tuijotellen ja ääneti, on aluksi hivenen ymmällään. Meidän asioista ei luonnollisesti kukaan saa selvää kun suomenkielen taitajia ei ole kylässä muita kuin me.
Voisi luulla, että eloisa elämä, joka jatkuu pitkäälle seuraavan vuorokauden puolelle, häiritsisi ainakin nukkumista. Näin ei kuitenkaan ole! Helsingissä kohina häiritsee mutta Cianciassa ei edes yhtäkkiset äänet tai kolinat häiritse nukkumista. Kolmipyöräisen ja peräkärryllisen Apen kulku mäkeä ylös tai alas talon vierestä ei ole pieni kolina! Meillä on ilmastointilaitteet, mutta pidämme mielummin ikkunat auki yöaikaan. Emme itsekään ymmärrä tätä!
Sisätilaa laajennetaan ulos ja sosiaalinen yhteisö on laajempi kuin samassa talossa asuva perhe. Laaja yhteisö on etu monessa mielessä; kaikenlainen apu on vaivattomasti saatavilla.
Suomessa sisätilaa laajennetaan parvekkeille ja terasseille. Viimeisin villitys on kerostaloissa läpinäkyvät parvekkeet. Aina läpinäkyvyys ei ole hyvä juttu, varsinkin jos parveketta käyttää varastona.
Helsingissä lähellämme on konepajan alue, jossa parvekkeet ovat kokonaan läpinäkyviä. Pari viikkoa sitten asiaa kommentoitiin Hesarissa. "Konepajan parvekkeiden perusteella on vaikeaa päätellä, minkälaisia ihmisiä asunnoissa todella asuu. Aivan kuten sosiaalisessa mediassa julkaistut ajatukset ja kuvat voivat luoda silotellun kuvan ihmisten elämästä, ei parvekkeiden läpinäkyvyys välttämättä tarkoita uudenlaista avoimuutta. Lasiparvekkeelle laitetaan se, mitä halutaan muiden ihmisten näkevän."
Sisilialainen perhe tulee "lasiparvekkeelleen" illan hämärtyessä sellaisena kuin ovat. Illallinen on nautittu ja tiskit tiskattu. Ulos nostetaan käytännöllinen puutuoli ja iltaa vietetään pitkälle yli puolen yön. Se, mitä toiset näkevät, ei ole keskeistä. Se mitä, toiset kuulevat, on oleellista!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti