maanantai 11. kesäkuuta 2018

Auto on lastattu - nokka kohti etelää

Kuinka paljon mahtuu pieneen yarikseen - ihan omia kamoja? 

Vastaus on yllättävän paljon: vaatteita ja muita tekstiilejä, kenkiä (minulla on ihan vaan muutamat:)), kirjoja, televisio (heitettiin noppaa, otetaanko), akkuporakone ja hylsysarja (koskaan ei tiedä, mitä voi matkan aikana tarjoutua korjaamaan, poraamaan tai kiinnittämään), fiskarsin sakset (hakkaa kaikki muut brandit), savustuslaatikko (siippa suunnittelee savustavansa kalaa, kanaa, kania, lammasta...), neljä sateenvarjoa (ne on niin kivoja; yksi ostettu aikoinaan vatikaanin matkamuistokaupasta), silitysrauta (se on punainen ja mun Ferrari). Pakkaustrategia oli sellainen, että takapenkille tai muualle autoon ei tarvitse jättää yöksi näkyville mitään. Ihan vaan riskien hallintaa!

Tarkkavaisimmat saattoivat jo huomata, että automme merkki on vaihtunut - cinquecentosta, joka muuten oli cappucinon värinen, toyota yarikseen. Fiiu oli kiva ja näppärä auto kaupunkiajossa, mutta kyllästyin vaihteiden kanssa sotkemiseen ja niin vaihdoimme automaattivaihteiseen. Laatu-hinta kokonaisuus tuli samalla selviteltyä. Yariksessa on myös hivenen suurempi takakontti, mikä mahdollisti mm. tuon kummallisuuden - telkkarin mukaan pakkaamisen. Litteänä se mahtui takakontissa olevaan välitilaan mainiosti.



Matkustamme Finnlinesin laivalla puolitoista vuorokautta Saksaan ja siitä sitten jatkamme kohti etelää. Olemme saaneet vinkkejä paikoista, jonne voisi poiketa matkan varrella. Kasselissa Bergpark Wilhelmshöhe on Unescon maailmanperintökohde. Siellä olevat vesiputousrakennelmat kiinnostaisivat..



Venetsiaa odoten kovasti. Sain ystäviltä Bertizin matkaoppaan vuodelta 1977. Opus alkaa johdannolla: kädessäsi on uusi suihkukautta varten suunniteltu matkaopas. Ghetto, Lido ja Murano ovat ainakin koettava. Nähtäväksi jää, kuinka paljon malttaa pysähdellä kun määränpää lähenee. 


Kolme päivää lähtöön! 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti