Mutkan takana voi olla hevonen

Kun tulimme Sisiliaan etsimään pientä kotia itsellemme, yövyimme kolme yötä pienessä merenrantakaupungissa, Balestratessa, Palermon lähellä. Emme löytäneet sieltä meille sopivaa taloa, mutta päätimme käväistä Kummisedän maisemissa, Corleonissa. Matka sinne näytti kartasta katsoen sopivalta päiväretkeltä ja lähdimme navigaattorin ohjeiden mukaan matkaan. Valitsimme lyhyimmän reitin ja totesimme aika nopeasti, että lyhyin ei ole aina paras vaihtoehto. Tie muuttuui aina vain pienemmäksi ja pienemmäksi. Alussa tie oli päällystetty, vähitellen päällysteessä oli yhä suurempia ja suurempia aukkoja ja osittain tie saattoi olla osittain sortunut. Lopulta tiestä loppui päällyste kokonaan ja hiekkakin tiellä oli vähemmän kuin kiviä ja monttuja. Päätimme kuitenkin jatkaa matkaa ja lopulta tulimme Corleoniin, jossa oli markkinat. Corleon sinänsä ei säväyttänyt. Ostimme sieltä muutaman appelsiinin.

Ensikosketuksemme Sisilialaisiin teihin teki vaikutuksen ja kun sitten ajoimme Palermosta Ciancianaan (taas lyhyintä reittiä, emme siis olleet oppineet mitään!) tie oli kunnoltaan aika hyvä, mutta se kulki lukuisten pienten kaupunkien läpi, joka lisäsi matka-aikaa huomattavasti. Reiluun sataan kilometriin kului melkein kolme tuntia. Osa kaupunkien keskustojen läpi kulkevista teistä on leveydeltään juuri ja juuri kahdelle pikkuautolle riittävä kohtaamistilanteessa ja jos bussi tai kuorma-auto tulee vastaan, on väistettävä sivukadulle tai jalkakäytävälle. Esimerkiksi Aleksander del Roccan läpi vievä tie tekee keskellä kaupunkia yhdeksänkymmenen asteen mutkan ja siinä on bussilla tekemistä.

Pitkä johdanto tahtoo kertoa yhden tosiasian Sisilian teistä: suomalaisen mittapuun mukaan surkeita. Suomessa pienistä routavaurioista valittaminen tuntuu lähinnä vitsiltä kun Sisiliassa saattaa puuttua koko päällyste ja sen korjaaminen kestää vuosia. Kaupunkimme sisääntulotiestä vei vesi muutama vuotta sitten osan päällysteestä, tie on pahasti painunut ja sivusuunnassa korkeusero muutamasta kohtaa voi olla kohtalokas matalamaavara-autolle, jos ei huomaa ja älyä hiljentää tarpeeksi. Kukaan ei kuitenkaan näytä laittavan paukkuja asiasta valittamiseen. Kyllä se jonain päivänä korjataan.

Autot on tarkoitettu käytettäväksi ja osa myös näytettäväksi. Mututuntumalla voin todeta, että suurin osa on ensimmäistä luokkaa, käyttöautoja. Käyttöauton tunnistaa monista lommoista, naarmuista ja peilien repsottamisista. Joka kerta kun vuokraamme auton, arvioimme, minkälaisen riskin haluamme ottaa. Vielä emme ole joutuneet minkäänlaiseen kolhaisuun tai kolariin, mutta kyllä sekin vielä väistämättä koittaa. Hyvä puoli on, että autot eivät täällä juuri ruostu ja olen nähnyt todella vanhoja autoja - erityisesti viisisataset näyttävät kestävän ja kestävän.

Näyttöautot ovat oma tarinansa. Kylässämme on yhdellä iäkkäällä miehellä Porche merkkinen auto, jolla hän ajaa muutaman kilometrin matkan päivittäin kahvibaariin tai ruokakauppaan. Kerran olen nähnyt Ferrarin, mutta sen moottorissa oli kyllä jotain vikaa, kun kuskin piti vähän väliä huruttaa kaasua, vaikka auto seisoi paikallan samalla kun kuski teki tupakkaostoksia tupakkakaupan pitäjän kanssa. Täällä saa siis palvelua myös autoon, mutta tämä saattaa päteä vain tupakan ostamiseen ja ehkä siihen saattoi vaikuttaa myös auton merkki. Minulle on kyllä kerrottu, että useimmat kalliimmat autot saattaa omistaa joku rahoituslaitos ja kuljettajilla on vain käyttöoikeus.

Otsikoin tämän jutun "Mutka takana saattaa olla hevonen" ja siihen minulla on ihan oikea syykin. Viime torstaina ajoin Sciaccaan ja yhden mutkan takan oli hevonen ja sitten oli varsa ja sitten vielä kolmas hevonen. Siihen mutkan taakse olivat parkeeraanneet eivätkä olleet moksiskaan autostani. Minun oli siis pakko väistää niitä. Takanani ajanut autokin onnitui väistämään ja onneksi ei kukaan tullut vastaan.

Paikalliset ajavat reippaasti ja nopeusrajoituksista välittämättä. Kolareita olemme nähneet kuitenkin vain kaksi ja nekin autostradalla joka on moottoritie Palermosta Mazara del Valloon. Yhden kerran olemme kuulleet kolarin, kova pamaus, kun kylämme keskustaan johtavan kadun, joka on jyrkkä ylämäki, varrella viistosti parkissa ollut auto peruutti samalla kun toinen auto ajoi mäkeä alas. Huolettomasta ajotavasta huolimatta kolareita on vähän myös yhden tietolähteeni mukaan.

Palaan taas mutkaan ja siihen, että siellä voi olla myös satapäinen lammaslauma. Lammaspaimenet ja koirat kaitsevat laumoja ja laumat siirretään usein tietä myöten seuraavaan paikkaan. Tien käyttämisen ymmärtää, kun katsoo mastoa: korkeuserot ovat huomattavia.

Autoa ajaessa ei kannata juoda kahvia, meikata tai lukea sanomalehteä, vaan keskittyä tien tarkkailuun. Tämä neuvo ei sitten taas päde paikallisiin ja ehkä myös laajemmin saapasmaalaisiin. Kuljettaja voi ajaa autoa ihan sujuvasti ilman käsiä! Kymmenen ja kaksi - asento ei ole ilmeisesti autokoulun ohjelmassa. Erittäin usein näkee autoilijoita, jotka käyvät käsillään hillitöntä keskustelua vierustoverin kanssa ja autolla ajaminen näyttää jäävän toissijaiseksi toiminnaksi. Jos ajaa auto perässä, joka seilaa tien laidasta toiseen, kulkee epätasaista nopeutta tai vilkuttaa jatkuvasti, ei kannata ensimmäisenä ajatella kuljettajan olevan päihtynyt vaan kannattaa tarkenta katsettaan ja selvittää, heiluuko kuljettajan kädet vimmatusti sinne tänne. Ensimmäinenkin vaihtoehto on toki ihan mahdollinen.

Aloitin teiden kunnosta ja vielä on ihan pakko kertoa yksi asia teistä tai oikeammin tienpientareista. Tienpientareita ei juuri leikata lyhyeksi kuten Suomessa. Tienposket rehoittavat ihan kauniisti kaikenlaista ruohoa ja puskaa ja olemmepa nähneet myös yleisen tien, joka oli paikoitellen kasvnut melkein umpeen ja pääsimme vaivoin jatkamaan matkaamme. Pientareiden niittämisen huolehtii kulotus; joko tahallinen tai tahaton. Tahattomat tuppaavat leviämään myös muualle maastoon, mikä ei ole hyvä asia.

Niittämättömistä tienpientareista voin palata mutkan takaa tulevaan, sillä koska esteetön näkeminen on estynyt rehoittavan kasvillisuuden vuoksi, mutkan takana voi olla mitä tahansa ja tähän vuodenaikaan se voi olla myös leikkuupuimuri, joka on siirtymässä palstalta toiselle.

Autoilu on hauskaa ja haasteellista, mutta jos joskus saa istua kuljettajan vierellä, voi ihailla maisemia, jotka ovat aivan uskomattomat.

Tervetuloa Sisiliaan; minä voin ajaa!