Rautakaupassakin - Saako olla kahvia?

Kauppakeskuksia on muutama koko saarella. Kaupat ovat erikoistuneet ja ne ovat enimmäkseen pieniä perheyrityksiä. Rautakaupat eivät ole poikkeus. Kylässämme on neljä rautakauppaa ja kaikilla on oma tuotevalikoima: yksi myy puutarhassa tarvittavaa, toinen kylpyhuoneeseen liittyvää kuten kaakeleita ja vesisäiliöitä, kolmas työkaluja, ruuveja ja nauloja ja neljäs sementtiä ja puutavaraa.

Jos eksyy väärään kauppaan, asiakas ohjataan ystävällisesti oikeaan liikkeeseen. Kätevää!

Ostimme puutavaraa ja sementtiä kuivakäymälämme rakentamista varten kyseisiin tarvikkeisiin erikoistuneesta liikkeestä. Liikkeen omistaa iäkäs mies, joka kärsivällisesti kuunteli tarpeemme ja yrittää auttaa meitä kaikin tavoin vaikka kielitaito ei aivan yllä rakentamisen erityissanastoon. Ensimmäistä kertaa rautakaupassa minua katsottiin hiukan kummeksuen, sillä naiset eivät selvästikään asioi rautakaupoissa. Nyt en tunne olevani enää väärässä paikassa ja kaikenlaiset uteluni eri asioista ja tavaroiden ja asioiden nimien kyselyt on hyväksytty ja minulle selitetään kärsivällisesti.

Kun kauppa on saatu hoidettua ja ostoksiamme aletaan lastata pieneen punaiseen kuorma-autoon, seuraa aina sama kysymys: cafe? Meidät ohjataan pieneen huoneeseen, jossa meille tarjotaan termospullosta pikkuruiset kupposet kahvia. Kun ensimmäisen kerran näin termoksen, ajattelin, että voi ei! Kahvi osoittautui kuitenkin todella erinomaiseksi. Siihen oli lisätty hivenen sokeria ja se oli kuumaa ja maukasta. Sain myös nähdä kuinka kahvipapuja säilytettiin jääkaapissa.

Jos ei ole kahvinkeitintä, on mutteripannu tai vähintään kahvia termoksessa. Kahvia tarjotaan kaikkialla ja vaikka olisit juonut jo kuudet kahvit, et voi kieltäytyä yhdestä kupista lisää! Kahvi on osoitus ystävällisyydestä ja samalla voi vaihtaa muutaman sanan perheestä tai jostakin muusta. Kahvibaarin kahvi tarvitseekin uuden tarinan!