Ovet. lukot ja avaimet toimivat aivan toisella logiikalla kuin mitä on tottunut. Ulos lähtiessä oven voi vain vetäistä perässään kiinni ja se on heti lukossa. Voi myös käyttää avainta jos haluaa varmistaa oven lukituksen varkaiden varalta, mikä on liioiteltu toimenpide. (varkaitahan ei ole, koska kaikki tuntevat toisensa ja naapurin omaisuutta pidetään silmällä.)
Ulko-oven avaamiseen sisäpuolelta taas tarvitaan avain! Ulos lähtiessä joutuu aina etsimään avaimia. Päätin varmistaa avainten löytymisen ja ripustin yhden avainnipun ulko-oven vieressä olevaan vanhaan oven saranaan.
Olin kolmen ystäväni kanssa lähdössä illalla ulos syömään ja vedin oven perässäni kiinni. Oven sulkeutuessa, näin että avaimet, jotka tavallisesti roikkuvat saranassa, olivatkin oven lukossa oven sisäpuolella. Samalla tajusin, että tulisi ongelmia ja yritin avata ovea ulkopuolelta mukanani olevilla avaimilla, mutta avain ei käänny lukossa, jos sisäpuolella on jo avaimet samaisessa lukossa.
Huoli seuraavan yön majapaikasta iski heti päälle ja menin naapuriin. Lähinaapurimme on perhe, jolla on leipomo ja leivonnaisia myyvä liike talomme vastapäätä. Perheeseen kuuluu vanhemmat, neljä poikaa ja kaksi tyttöä. Kaikki jo aikuisia ja osa lapsista työskentelee leipomossa. Liikkeessä oli kaksi pojista, joille selitin tilanteen. Yritys auttaa kaikin tavoin käynnistyi välittömästi. Ensin kokeiltiin aukeaako toinen alakerran ulko-ovi, mutta eihän se auennut järeän sisäpuolella olevan työntölukon vuoksi. Fabrizio soitti paikalle ystävän, joka toi tullessaan tikapuut. Francesco kiipesi tikapuiden avulla toisen kerroksen parvekkeelle ja suunnitteli ujuttautuvansa puolentoista metrin päässä parvekkeen kaiteesta sijaitsevasta vessan ikkunasta sisään. Hän totesi yrityksen kuitenkin nopeasti mahdottomaksi. Seuraavaksi yritettiin murtaa pohjakerroksen keittiön ikkunaluukku, mutta se oli niin lujaa tekoa ja sisäpuolella oli taas järeä metallinen työntölukko, ettei yritys onnistunut.
Lopulta Francesco kiipesi tikapuiden avulla toisen kerroksen korkeudelle kohdalle, jossa on rappukäytävän ikkunaluukut, sai väännettyä puiset ikkunaluukut auki ja rikkoi toisen ikkunalaseista. Ovi aukesi kätevästi sen jälkeen sisäpuolelta - olihan siellä jo avaimet valmiina.
Kiittelimme vuolaasti ja suuntasimme lopulta kohti ravintolaa illalliselle.
Seuraavana aamuna teippasin ikkunaan pahvin ja jätin lasiliikkeeseen tutustumisen seuraavaan kertaan. Luotin siihen, ettei kukaan muukaan pääse murtautumaan taloomme pohjakerroksen kautta ja kaikki muu yritys jäisi joka tapauksessa torsoksi naapureiden huolenpidon alla.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti