Olen siirtanyt
saunalla hiekkaa paikasta toiseen muovisen kukkaruukun avulla: lapioin pienellà
puutarhalapiolla hiekkaa ruukun kukkuroilleen ja kannan sinne minne sen haluan.
Tyhmempàà ei varmaan voisi tehdà! Varsinkin kun useinmiten on melko làmmin.
Tànààn pààtin
hankkia itselleni kottikàrryt. Ajoimme liikkeeseen, jossa myydààn
lemmikkielàinten tarvikkeita, erilaisia aitamateriaaleja, lasipurkkeja,
oliiviòljyn sàilyttàmiseen tarkoitettuja kanistereita, puutarhatyàkaluja –
moottorilla ja ilman - siemenià, olkihattuja ja vaikka vallan muuta.
Kottikàrryjà ei ollut nàkyvillà ja jouduin tiedustelemaan asiaa nuorelta
naismyyjàltà, jonka vastuulla kaupanpito
nàyttàisi olevan. (Olemme saaneet myòs selville, ettà nainen on jotain
sukua naapureillemme.)
Muistelin
aamulla, ettà kottikàrryt italiaksi toivat mieleen Vasco da Caman, mità mieheni
hiukan ihmetteli. Katsoin sanakirjasta sanan valmiiksi ja kàytin sanakirjasta lòytàmààni
sanaa il carrello. Kauppias katsoi minua kummissaan ja lisàsin, ettà per il
giardino, jolloin hàn làhti kàvelemààn kaupan takapihalle. Seurasin hàntà ja
kuulin sanan vasca. Hahaa – Vaso da Cama ei ollutkaan ollut niin hullu
mielikuva! Kottikàrryt mallia hevyduty olivat osina takapihalla ja kun sanoin
ottavani ne, kauppias otti kolme osaa – runko, pyòrà, kuuppa- ja kantoi ne
kaupan edustalle. Ajattelimme, ettà otamme osa kyytiin ja kokoamme kàrryn
perillà saunalla.
Kaupoista myydààn
vain valmiita ja koottuja tavaroita. Ajatuskin siità, ettà asiakas làhtee osien
kanssa kaupasta ja joutuu itse kokoamaan tavaran, on kylàssàmme aivan mahdoton
juttu. Kauppiaamme alkoi etsià tarvittavia pultteja ja muttereita, tàytti
renkaan ja kun huomasi, ettei siinà pysykààn ilma, vaihtoi renkaan toiseen.
Lopulta kottikàrry oli kokonainen ja sità ei nostettu meidàn autoon, jonne se
ehkà olisi mahtunut ja jos olisimme jàttàneet takaluukun auki, olisi varmasti
mahtunut, vaan kauppiaan autoon. Autoa làhti ajamaan nuori mies, joka toi
kottikàrryt perille saakka saunan pihaan ja toivotti làhtiessààn buona
giornata!
Koko tàmà lysti
maksoi 35 euroa. En kyllàsty ihmettelemààn ja olemaan suunnattoman iloinen
siità, ettà minua palvellaan vaikka en sità erikseen pyydàkààn.
Tein heti koeajon
ja hyvltà tuntuivat nàmà kàrryt. Hiekkalaatikkoleikkini jatkukoon!
Iltapàivàllà ostamme laattoja jotka asennamme hiekan pààlle.
Iltapàivàllà ostamme laattoja jotka asennamme hiekan pààlle.
(Pahoittelen à ja
ò kirjaimien tasoa – en viitsinyt vaihtaa nàppàimistòà!)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti