Välttämätön vesi

Hanasta tuleva puhdas vesi on itsestään selvyys Suomessa. Se on niin luonnollinen asia, että siihen ei edes kiinnitä huomiota - ennen kuin sitä ei ole.

Asumme alueella, jossa sijaitsee Monti Sicanin vuorijono. Vuorijono kulkee Agrigenton ja Palermon provinssien alueella ja korkeus on vajaasta kilometristä yli puoleentoista. Reilun kolmenkymmen kilometrin päässä meiltä sijaitsee Santa Rosalian lähde Santo Stefano di Quisquanassa ja sieltä tulee meidänkin talousvetemme. 

Vesisyteemi poikkeaa suomalaisesta huomattavasti: vettä ei kulje putkistoissa jatkuvasti vaan sitä toimitetaan putkistoa pitkin taloihin joko joka päivä tai joka toinen päivä. Jos sattuu putkirikko tai vesipumppuun tulee toimintahäiriö, vettä ei toimiteta. Vesitoimituksesta huolehtii kylä, jonka pari työntekijää pyrkii varmistamaan veden tulon.

Asunnoissa vesi kerätään säiliöihin varastoon. Vanhat säiliöt ovat valmistettu asbestista ja uudet muovista. Säiliöitä on monenkokoisia mutta luonnollisesti jokainen talous pyrkii optimoimaan veden määrän.  Vesisopimuksessamme luvataan toimittaa päivittäin vettä reilu kolmesataa litraa. Sillä sitten on pärjättävä.

Kun kymmenisen vuotta sitten ostimme talon, ullakolla oli vain kaksi 700 litran säiliötä ja varsinkin vieraiden kanssa päädyimme muutaman kerran ikävään tilanteeseen - vesi  pääsi loppumaan. Suomalaisen kun on vaikea käsittää, ettei vettä voi laskea kuinka kauan vaan hanasta. Veden loppuminen sattui vielä ajankohtina, jolloin toimituksissa oli katkos ja jouduimme odottamaan vettä jokusen päivän. Naapuriapu toimi tässäkin loistavasti; käsite kantovesi tuli tutuksi!

Lisäsimme säiliöiden määrää ja nyt ullakolla on niin monta vesisäiliötä kuin sinne mahtuu. Seuraava sijoituspaikka on katto, jos lisää halutaan. Täällä onkin yleisintä sijoittaa säiliöt katolle. Siellä ne eivät vie sisätilaa. 

Meillä on myös saunalla parintuhannen litran vesisäiliö, joten siellä voi peseytyä. Saunalle tulevassa vedessä oli kesän alussa parin viikon katkos, sillä vesipumppu oli pudota mätkähtänyt viisimetrisen suurvesisäiliön pohjalle ja korjaaminen otti aikaa. Silloin kuskasimme kanistereilla vettä kotoa saunalle, jotta kasvit saatiin pysymään hengissä.

Vesi on kriittinen asia ja vajaa kuusikymmentä vuotta sitten kylät ovat tehneet jälkikäteen ajateltuna huonon kaupan. Vesioikeudet Monti Sicanilta oli myyty Ännällä alkavalle juomayritykselle ja Vera-niminen pullovesi on samaa kuin meidän hanasta tuleva vesi. Yritys saa ensin pullottaa x-määrän vettä ja vasta sen jälkeen vettä toimitetaan kyliin. 

Hanasta tuleva vesi on juomakelpoista, mutta kesällä se on sangen lämmintä. Kuumaan aikaan ostamme juomaveden. Vedessämme on runsaasti kalkkia ja se aiheuttaa lisätöitä. Pesu- ja astianpesukone tulee puhdistaa kalkista useita kertoja vuodessa (tai teemme sitä ennalta ehkäisevässä  mielessä, että koneet toimisivat hyvin).  Kalkki näkyy kaikkialla ja jää pintoihin. Etikka on onneksi hyvä ase. Selvitimme mahdollisuutta poistaa kalkkia vedestämme mutta tulimme siihen tulokseen, että emme vaihda kalkkia suolaan! Puhdistusjärjestelmät käyttävät suolaa ja sitä päätyy väistämättä veteen. 

Jonkin verran näkee kumaraan painuneita vanhuksia; pääasiassa naisia, ja pohdinkin, miten paljon vedessä oleva kalkki ehkäisee osteoporoosin syntymistä? Jos tähän joku teistä lukijoista osaa vastata, otan kommentit kiitollisena vastaan!

Pullovesi on käsittämättömän halpaa! Parin litran hinnaksi tulee noin 19 senttiä. Miten Suomessa voidaan pullovedestä ottaa moninkertainen hinta?

Ciao!