Kylässä on vakaa pulupopulaatio. Sitä pitää yllä hyvät pesintäpaikat. Pulut ovat nerokkaita käyttämään kaikki mahdolliset kolot pesän rakentamiseen. Torjumme pesintäyrityksiä kaikin mahdollisin keinoin, mutta kaikki ovat osoittautuneet enemmän tai vähemmän tehottomiksi.
Viimeisin peloite on laite, jonka pitäisi häiritä lintuja niin, etteivät asetu taloksi.
Laitteen asentaminen osoittautui haasteelliseksi sellaiseen paikkaan, että sen toimintasäde osuisi lintujen reitille. Täytyy sanoa, että ei ihan osu - lentävät yli ja istuvat sitten sadevesikourun reunalle ja ulostavat parvekkeelle. Puoliso laittoi toisen samanlaisen laitteen katolle, mutta senkään pelottelusäde ei yllä räystäälle.
Laitteen asentaminen osoittautui haasteelliseksi sellaiseen paikkaan, että sen toimintasäde osuisi lintujen reitille. Täytyy sanoa, että ei ihan osu - lentävät yli ja istuvat sitten sadevesikourun reunalle ja ulostavat parvekkeelle. Puoliso laittoi toisen samanlaisen laitteen katolle, mutta senkään pelottelusäde ei yllä räystäälle.
Viimeisin harrastukseni onkin ollut pulunpaskojen pesu parvekkeelta ja sen yläpuoliselta seinältä. Voin vakuuttaa, että homma ei ole ihan suosikkipuuhaani mutta luonteeni ei kestä puhdistavien syyssateiden odottelua.
Pikkulintuja on ollut tänä keväänä myös paljon. Pääskyset lentelevät ahkerasti talojen välissä ja visertävät mukavasti. Talojen ulkoseinillä kulkee sähköjohtoja ja pääskyset tykkäävät istuskella niillä. Olen oppinut katsomaan, mihin parkkeeraan auton - ei kadun ylittävän sähköjohdon alle, jos en halua ajella "koristellulla" autolla seuraavan kerran.
Mustarastaita on ollut myös paljon ja yksi perhe on asettunut taloksi sadevesikouruun - jokunen viikko taitaa kulua, ennen kuin poikaset ovat niin suuria, että jättävät pesän.
Herääminen lintujen liverrykseen ja pulujen pulputukseen voittaa kuitenkin niiden aiheuttaman vaivan. Kaikki on suhteellista.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti