Loppusyksyn myrskyn jälkeen uutisoitiin laajasti Italian ja tietysti Sisilian alueiden rakennusmääräysten noudattamattomuudesta! Suuressa osaa rakennuksista ei ole rakennuslupaa ja ne on rakennettu vaarallisiin paikkoihin. Tästä saatiin ikävä esimerkki, kun tulvavesi ja muta sen mukana vyöryi alavalle maalle luvattomasti rakennettuun taloon ja suuri perhe sai kerralla surmansa.
Talomme sijaitsee vanhassa osassa kaupunkia, jossa on tiukahkot määräykset, mitä taloille voi tehdä, jos niitä nyt sitten pyrkii noudattamaan. Suomalainenhan tietysti noudattaa.
Vuosia sitten mietimme jonkun aikaa terassin rakentamista katolle, mutta se ei olisi ollut mahdollista kuin pienimuotoisena (pulut tykkäävät terasseista, joten oli ihan viisasta jättää se tekemättä). Yhdessä vaiheessa suunnittelimme kolmannen kerroksen seinän avaamista parvekkeelle isommalta alueelta ja parvekkeen laajentamista suuren makuuhuoneen puolelle. Törmäsimme säädökseen, joka olisi antanut mahdollisuuden lisätä vain samankokoisen oviaukon kuin nykyinen ja oviaukkojen väliin olisi tullut jäädä oviaukon levyinen kiinteä seinä. Hautasimme tämänkin suunnitelman ja lopulta päädyimme ostamaan maata muutaman kilometrin päästä ja rakentamaan sinne saunan. Terassikin tuli samalla aika makealla näköalalla.
Talomme on vanha ja vaikka sitä on remontoitu ja pohjakerroksen talliosasto muutettu keittiöksi ja olohuoneeksi, aina riittää jotain korjattavaa. Muutaman vuoden ajan olemme harkinneet ikkunoiden ja ovien uusimista; keittiön ikkunaa ei uskaltanut enää avata, sillä se olisi voinut pudota kokonaan pois ja säleovien alaosat olivat muutaman kerran korvatuista osistaankin hapertuneet. Aurinko, vesi ja tuuli olivat tehneet tehtävänsä ja puu selvästikin maistunut hyvälle joillekin hyönteisille.
Vedimme syvään henkeä ja päätimme tilata uudet ovet ja ikkunat. Niitä on yhteensä seitsemän. Päädyimme alumiiniin joka on eristetty sisältä. Näin taklaisimme sekä kuuman että kylmän eri vuodenaikoina. Pyysimme tarjousta kahdelta eri tekijältä ja monien neuvottelujen jälkeen päädyimme toiseen. Asennus tapahtuisi joulukuun alussa. Kuulosti hyvältä.
Insinööritaustainen puoliso on jo pitkään puhunut, kuinka aurinkoenergiaa kannattaisi käyttää nykyistä enemmän. Aurinko paistaa lähes jokaisen päivänä ainakin jonkun aikaa. Loppukesästä olimme sopineet aurinkokeräimen asentamisesta katolle, jotta saisimme kuuman veden sitä kautta. Vesi lämpiää muuten kaupunkikaasulla ja meillä on myös viileiden ilmojen varalle vesikiertopatterit, joiden vesi lämmitetään myös kaasulla.
Saimme lopulta sovittua asennuksen lokakuun loppuun mutta sitä ennen tulisi asentaa ullakolle kattoikkuna, josta pääsee kätevästi katolle sekä asentamaan aurinkokeräimen että huoltamaan tarvittaessa sitä. Katolle ei muuten ole asiaa kuin nosturin avulla.
Ikkunan kautta päästiin katsomaan kattoa ja huomattiin, että se on puhdistuksen tarpeessa. Rännin puhdistus olikin tehty parin vuoden välein pulupopulaation vuoksi. Puhdistustoimet oli järkevä tehdä samaan aikaan kattoikkunan ja aurinkokeräimen asennuksen kanssa.
Puoliso on viettänyt ullakolla aikaa kaikenlaisissa töissä (vesipumppu jumissa, tuuletusikkuna jäänyt auki ja pulut olivat todenneet paikan sopivaksi pesimiseen...) ja kiinnittänyt huomiota talon takaseinän kuntoon: taloa on hiukan jossain vaiheessa korotettu, jotta vesisäiliöt on saatu katon alle täällä yleisen katon päälle asennuksen sijaan. Takaseinän yläosa oli muurattu kiireessä ja sille tuli tehdä jotain jossain aikataulussa ja se aika tuli nyt. Olisi järkevää tehdä yhtäaikaa ja päästä lyhyemmällä päänsäryllä.
Hommat ovat sujuneet pääasiassa hyvin. Toimitukset ja tekijät ovat tulleet silloin kun ovat luvanneet ja työn jälki on ollut erinomaista. Kattoikkuna ja aurinkokeräin asennettiin parissa päivässä ja kuumaa vettä on riittänyt hyvin.
Seinän kunnostaminen laajeni seinien kunnostamiseen kun tarkemmin tarkasteltuna myös muut seinät tulisivat vaatimaan kunnostusta lähitulevaisuudessa ja valitsemallamme rakentajalla oli sekä telineet että nosturi käytettävissä.
Seinien, ovien ja ikkunoiden asennus piti yhdistää ja sen ovat työntekijät hoitaneet hyvin keskenään. Pienessä paikassa on etuna se, että lähes kaikki tuntevat toisensa ja yllätys, yllätys joku on aina jonkun serkku tai muu sukulainen. Puskaradio hyvin tai huonosti tehdystä työstä leviää. Ongelmaksi muodostuu kuitenkin hyvien tekijöiden ylityöllistäminen ja aikataulut eivät aina suinkaan pidä.
Tämä syksy/talvi on ollut hyvä ajankohta töiden sujumiselle vaikka juhlat ovatkin katkaisseet töitä muutamaksi päiväksi. Kunnioitusta pitää osoittaa työmoraalista: työt aloitetaan auringon nousun kanssa yhdessä ja ihan hämärään saakka painetaan. Välissä miehet käväisevät kolmen vartin, enintään tunnin lounastauolla. Kahvitaukoja ei tunneta, mutta joku tuo aina välillä pikkuisessa pullossa kahvia lähibaarista ja se juodaan työn lomassa.
Olemme olleet paikalla koko remontin ajan ja voineet seurata kaikkea läheltä. Tämä on varmasti vaikuttanut töiden sujumiseen. Työntekijöitä on kiinnostanut kovasti, miten Suomessa on eri asioiden laita ja olemme puhuneet mm. palkoista, työolosuhteista, ilmoista ja tietysti syömisestä erityisesti joulun aikaan.
Perhekeskeisyys on Sisiliassa juhla-aikoina erityisesti silmiin pistävää. Joulun alla kovasti ihmeteltiin meitä kahta! Vietämmekö joulun ihan vaan kahdestaan? Saimme mm. viime hetken kutsun yhdeltä rakennusmiehistä tulla joululounaalle heidän perheeseensä! Perhe on täällä laaja käsite ja sitä on suomalaisen naisen joskus vaikea ymmärtää. Nöyräksi vetää!
Nyt muuten keittiönkin ikkunan uskaltaa avata ja appelsiinikausi on parhaimmillaan käynnissä - voikohan niitä syödä liikaa?
