Kielipuolena Sisiliassa - ihan hyvin menee!

Tuli käytyä lyhyt italian kurssi vuosia sitten työväenopistossa Suomessa, muistaakseni 22 oppituntia. Kahta erilaista kirjaa käytettiin kurssilla; toisen oli kirjoittanut italialaiset ja toisen suomalaiset. Minulla on kirjat tallella mutta enpä juuri ole niitä tarvinnut, paitsi ihan viime päivinä, kun olen kertonut paikallisista ravintoloista ja neuvonut meille majoittumaan tulijoita ajamaan tiettyä kautta kylään.

Jostain se kielen opiskelu pitää aloittaa ja varmasti monet opiskelevat italiaa, jotta pärjäisivät lomamatkalla ravintoloissa, baareissa, hotelleissa. Kirjojen materiaali auttaa juuri näissä tilanteissa. Kellonajat, viikonpäivät ja kuukaudet ovat kylläkin olleet käyttökelpoisia ja erityisesti "Mihin aikaan tulet takaisin?" 

Minä olen jotenkin saattanut itseni tilanteeseen, että tarvitsen ihan muita sanoja kuin oppikirjojen tarjoamat. Elämä ei ole käynyt tylsäksi ja joka ikinen hetki on mahdollista oppia uutta. Rakentamiseen ja korjaamiseen liittyvä sanasto on pitänyt opetella arjessa. On osattava naulat, ruuvit, laudat, tiilet, harkot, pellit, erilaiset sahat, jakoavaimet, poranterät ja porakoneet, tongit, kirves, vasara, putkipihdit, sivuleikkurit, sementti, erityyppiset hiekat, putket ( vesi, viemäri, ilmastointi, savu...), neliöt, kuutiot, metrit, hehtaarit, aidat, verkot, raudat, kierretangot....

Rautakaupan tarjouslehti on muuten hyvä lähde tähän sanastoon! 

Tänään selitin sekavasti kuinka yhden vessoistamme vessanpönttö ei täyty vedellä vetämisen jälkeen. Vessa sijaitsee kerroksessa, jota olemme vuokraneet B&B- asiakkaillemme. Huomasimme ongelman eilen, mutta ei pyhän Johanneksen juhlapäivänä voi soittaa putkimiestä paikalle. Aamulla soitin puhelimeen, jossa - yllätys, yllätys - olikin vain puhelinvastaaja, secreteria telefonica. Hämmennyin ja 

änkytin viestin. Puhelun päätteeksi tuli mieleen, että voihan kyseinen putkihenkilö olla vaikka lomalla ja kuulee viestini vasta kahden viikon jälkeen. Seuraavaksi soitin hyvälle ystävälleni ja kysyin onko hänellä putkipalveluun kännykkänumeroa.

Putkien asiantuntijat tulivat tuntia ennen kuin huoneeseen tulevat asiakkaat ja huomasivat yhden osista olevan rikki. Liike, josta osan ehkä saa, aukeaisi vasta kolmen tunnin päästä lounaan jälkeen. Suomalainen nainen ei jää ratkaisua vaille, joten ehdotin, että vaihdetaan osa toisesta vessasta, jossa ei ole vikaa. Ensin vähän vastustelivat mutta lopulta miehet kuitenkin vaihtoivat osan toisesta vessasta.

Sanastoa, jota tarvitsin oli mm. Wc-istuin, vesisäiliö, ei täyty, vetää vessa, asiakkaat ja tähän huoneeseen ei voi tulla korjaamaan pönttöä klo 14 jälkeen:)!

Puhelimessa kaikki on vielä astetta haasteellisempaa!

Pankki - ja vakuutussanasto puuttuu myös oppikirjoista. Näiden palvelujen logiikkakin on hyvin erilainen kuin mitä olen tottunut Suomessa asioidessani. Samoin puutarhaan liittyvät sanat ja linnutkin olisi hyvä osata. Pulujen ja pienempienkin lintujen haitat ovat olleet yleinen puheenaihe naapurustossa. Puutarhan kasvit, rikkakasvit, yrtit, villikasvit, harventaminen, varkaiden poistaminen tomaateista, kastelu, puiden leikkaaminen, oksien rahaaminen. 

Lauseet, kuten " Vesiputki on poikki." tai "Meille ei ole maalle toimitettu vettä kahteen viikkoon." tai "Onko vesipumpun moottori jo korjattu?" ovat käyttökelpoisia sanastooni liitettäviä lausahduksia. Epäonnen liittyvä sanasto on oma taiteenlajinsa; rikki, menee rikki, likaantunut, melkein loppuunkulunut, käytetty, hoitamaton, huolimaton, epäluotettava, kaaduin, sormeni nyrjähti, törmäsin autolla toiseen autoon, peruutin talon kulmaan, pyykkinaru oli heikkoa, se katkesi....

Elintarvikesanastoa oli jonkin verran oppikirjoissa mutta leikkeleitäkin on niin paljon, juustoista puhumattakaan. 

Ja sitten on vielä italiankieli, sisilianmurre ja kylän oma murre ciancianese. Lähikaupassa sain oppitunnin viime viikolla käskymuodosta muoviti!, mikä tarkoittaa italian kielessä liiku! mutta sisiliaksi restiti!, lepää! 

Ciao!

Junamatkalla Palermosta Trapaniin

Junalla matkustaminen on kiinnostanut minua aina. Pienenä matkustin usein kesällä tädin luokse junalla Pieksämäeltä Kokkolaan. Silloin piti vaihtaa Haapamäellä junaa ja äiti varoitteli väärään junaan menemisestä. Haapamäellä se tarkoitti Vaasaan menevää junaa. Vaasaan oli vaarallista joutua, sillä siellä kuulemma puhuttiin vain ruotsia! No tädinkin luona puhuttiin myös ruotsia, joten ei se lopulta katastrofi olisi ollut. 

Naimisiinkin tuli mentyä veturimiehen pojan kanssa liki neljäkymmentä vuotta sitten - junamatkailun voi sanoa olevan yhteinen mielenkiinnon kohde.

Kerroimme naapureille ja ystäville tekevämme junamatkan. Reaktiot olivat kaikki samankaltaisia: hämmästys ja kysymys: "Miksette mene omalla autolla?" Vastasimme kaikille: "Haluamme kokea junalla matkustamisen Sisiliassa." Vastaus hyväksyttiin poikkeuksetta, mutta kyllä meitä varmasti pidetään kummallisina.

Matkustimme paikallisella bussilla Ciancianasta Palermoon. Matka kestää  kaksi ja puoli tuntia ja maksaa yhdeksän euroa henkilöltä. Yövyimme Palermossa, koska emme halunneet matkustaa missään vaiheessa kovin aikaisin. Aamuvirkkuus ei ole minuun liitettäviä ominaisuuksia. 

Varasimme edullisen hotellihuoneen reilun kolmen kilometrin päästä rautatieasemalta, jotta matkaan tulisi mukavasti myös kävelyä junassa istumisen vastapainoksi. Säätila suosi kävelyä ja pilvipoutainen, vajaan kolmenkymmenen asteen lämpötila nosti hien mukavasti pintaan. Reppureissaamisesta onkin jo jokunen tovi.

Palermo - sataman lähellä pilvipoutaisena päivänä

Todellinen kalaravintola - suosittelen! 

Hotellissa huomasimme, että seuraavana aamuna ei kannatakaan mennä keskusrautatieasemalle vaan kävellä kahden kilometrin päässä olevalle Palermo Notarbartololle. 

Matkasuunnitelmassamme oli junan vaihto paikassa Piraineto. Pirainetossa erkanee raiteet etelään ja Palermo Cetralesta lähtenyt juna jatkaa lentoasemalle. Lentoasemalle menevä juna oli paikallisjuna, joka pysähtyy - no, monta kertaa ja matka kestää, sillä pysäkkejä on noin kolmen minuutin välein. Yksi pysähdys kestää aikataulun mukaan minuutin. Tosi hyvin aikataulu piti ja vaihdossa olimme vain 4 minuuttia aikataulusta jäljessä.

Asemilla varoiteltiin ylittämästä keltaista linjaa - miten kummassa junaan ja junasta olisi tarkoitus mennä sisään tai poistua?

Vaihdoimme junaa Pirainetossa ja sähkörata vaihtui sähköttömäksi ja juna dieselveturiksi. Junassa oli tasan yksi yksikkö, jossa kaksi eri osastoa. Toisessa osastossa ilmastointi ei toiminut ja toisessa toimi. Menimme jälkimmäiseen. 

Tulomatkalla toimi junan lisäksi lämmitys niin että säärtä poltteli. Ratkaisimme pulman siirtymällä toiselle puolelle vaunua.

Osalla asemista oli odotussali ykkösluokan matkustajille. Ykkösluokkaa ei junassa kuitenkaan ollut

Kakkosluokan matkustajillekin oli oma odotussali.

Junan vauhti oli aivan toista kuin edellisen. Mieleen tuli vanha lastenkirja pienestä veturista, joka viiletti alamäkeä puuskutetun ylämäen jälkeen. 

Ehdimme matkustaa parikymmentä minuuttia ja pysähtyä kaksi kertaa. Sen jälkeen juna ei liikkunutkaan. Konduktööri tuli ilmoittamaan, että edessämme on toinen juna pysähdyksissä ja hän ei tiedä mitä tapahtuu, mutta ilmoittaa sitten kun saa lisätietoa. Odottelimme ilmastoidussa vaunussa tunnin ja sitten alkoi tapahtua. Näimme matkustajien poistuvan junasta ja seurasimme muita. Olimme Partinicon seisakkeella ja rakennuksen edessä odotti bussi. Nousimme bussiin ja matka jatkui.

TrenItalian korvaava palvelu

Marsalan rantabulevardi

Vain yksi viiniviljelmistä!

Mazara del Vallossa kiva ranta

Marsalan suolapeltoja

Bussissa oli kymmenkunta matkustajaa ja junan reitin mukaan jäljellä oli ennen Trapania vielä 14 pysäkkiä. Juna on aika paljon nopeampi väline kuin auto, sillä rata on yleensä vedetty melko suorinta reittiä asemien välillä. Tiet taas menevät mistä menevät; entisiä aasipolkuja enimmäkseen.

Lomamatkalla otetaan rennosti ja pieni lisäaika ei meitä alkanut harmittamaan. Tosiasiassa saimme hienon kiertoajelun junalipun hinnalla! Maksoi muuten 11,30 € henkilö, ihan suomalaisten kilpailtujen bussilippujen hinnoissa! Kuljettaja ajoi enimmäkseen meren rantaa myötäileviä reittejä ja vain lyhyen aikaa moottoritiellä. 

Junarata on reitillä Palermo Trapani lievästi mielenkiintoinen: ensin mennään koko saari yli etelärannalle (Palermohan sijaitsee pohjoispuolella) Mazara del Valloon Castelvetranon kautta, jonka jälkeen aletaan nousta Marsalan kautta kohti pohjoista ja päädytään (silloin kun päädytään) Trapaniin. Tehdään sellainen lenkki ja otetaan vauhtia etelästä! 

Junamatkan piti kestää neljä tuntia ja 11 minuuttia mutta me saimme kokemuksia ja näköaloja seitsemän tunnin ja 20 minuutin edestä. Kiitos Trenitalia! 

Julkisilla liikkuessa Urho Kekkosen neuvo Suomen Kuvalehden haastattelussa vuodelta 1974 kannattaa pitää mielessä: "Käy vessassa niin usein kuin voit!" Junassa oli vessa, mutta silloin ei vielä tiennyt, että seuraavaan vessakokemukseen on tunteja. Bussissa oli kyllä vessa, mutta se oli epäkunnossa. Kupla otsassa maisemien ihaileminen voi olla tuskaista. Onneksi bussin ajopiirturi pakotti kuskin pakolliseen pysähdykseen ja me matkustajat pääsimme virkistäytymään ja vessaan.

Trapanissa majoituimme pariksi päiväksi aivan ihanaan aamiaismajoituspaikkaan, B&B Garibaldi, joka sijaitsi kävelykadun varrella, vanhassa talossa muutaman kymmenen metrin päässä hiekkarannoista. Talossa oli suuri terassi, jossa tarjoiltiin aamiainen ja joka oli majoittujien käytössä koko ajan.

B&B Garibaldin terassi

Hyviä ravintoloita on Trapanissa useita ja me kokeilimme niistä kahta: Serisso47 ja Osteria La Lanterna, jossa innostuimme syömään sekä lounaan että illallisen. Ensimmäinen löytyy Michelinin oppaasta mutta toinen kolmen nuoren pyörittämä ravintola oli kuitenkin mieluisampi. Kalaruokaa kannattaa syödä, sillä se on todellista lähiruokaa Trapanissa.

Alkupalasimpukat Osteria La Lanternassa. Että oli NAM!

Kävelimme tapamme mukaan pitkin ja poikin kaupunkia ja ensimmäisen päivän aamuna tapasimme melko autiolla rannalla miehen, Maurizion, joka sisilialaiseen tapaan aloitti juttelun kysymällä, mistä olemme. Saimme huomata kuinka ylpeä mies oli kotikaupungistaan ja saarestaan. Hän myös kertoi tärkeimmät nähtävyydet ja innostui intohimoisesti puhumaan sisilialaisesta ruuasta. Saimme monta vinkkiä lounasta varten. Mietin siinä, kuinka moni suomalainen kertoisi samalla palolla kotiseudustaan tuiki tuntemattomille?

Kotiin palasimme Palermon kautta yhden junanvaihdon tekniikalla ilman häiriöitä ja matkustimme saman päivän aikana takaisin Ciancianaan autobussilla.

Viljaa oli korjattu jo korkealla olevilta pelloilta Palermon ja Ciancianan välillä.

Ai niin - tänä aamuna luin jutun siitä, kuinka Britanniassa oli ollut " keskustelupäivä". Päivän aikana ihmisiä kannustettiin aloittamaan keskusteluja mm. julkisissa kulkuneuvoissa valmiiden keskustelunavauskorttien avulla. Tästä tuli mieleen hissikohtaaminen Palermon hotellissa: hississä oli vieras mies ja hän jäi seitsemännessä kerroksessa pois kun me ajelimme yhdeksänteen. Kun hissin ovet avautuivat miehelle, hän kääntyi meihin päin ja toivotti meille hyvää iltaa: " Buona sera". Viimeksi kun kuljin Suomessa hississä, jokainen samassa hississä olija yritti olla kuin olisi siellä yksin ja pakeni omassa kerroksessaan kiireen vilkkaa ketään vilkaisematta pois hissistä.

Ystävällisyys ja sosiaalisuus iskevät joka paikassa Sisiliassa!

Ciao tutti!

Puukuja Trapanissa

Liikenneturvattomuuden huipulla

Kuvituskuva - ei liity juttuun

Istuin yhtenä iltana pääkadun varrella olevalla penkillä ja kiinnitin huomiota ohi ajaviin autoihin. Ohi ehti mennä kolmisenkymmentä autoa. Havaitsin, että vain pieni vähemmistö autossa olevista kuljettajista ja matkustajista käytti turvavyötä! 

Olen huomannut piittaamattomuuden aiemminkin mutta ajattelin vain joidenkin jättävän turvavyön kiinnittämättä. Uusissa autoissa on vaikea matkustaa ilman turvavyötä, koska hälytysääni on ärsyttävä. Tähän pulmaan on kuitenkin ratkaisu: pikku pätkä turvavyön alaosaa, jossa lukitusosa. Sellaisen saa paikallisista autokorjaamoista. 

Kätevä vehje mutta niin väärin! Eihän koko turvavyön kiinnittäminen kestä sen kauemmin kuin vain alaosan napsauttaminen. Pikku kappaletta vielä joutuu yleensä etsiskelemään auton sisältä se - kun ei ole missään kiinni.

Paikallinen insinöörini arvioi, että jos tulee äkkipysähdys kolmenkympin tuntivauhdista, kappale jatkaa matkaa vielä auton sisällä yli kahdeksan metriä seuraavan sekunnin aikana. Ainakaan meidän auton sisätila ei siihen riitä, joten uloshan sitä päätyy ja todennäköisesti tuulilasin kautta, jos ei osu betoniseinään.

Kuvituskuva - ei liity juttuun

Tämä varsinkaan ei liity juttuun!

Kamalinta tilanteessa on, että lapsia kuljetetaan autossa ilman kiinnitettyä turvavyötä ja melko usein näkee pienen lapsen kuljettajan sylissä! Muistan joskus tosi pienenä tyttönä istuneeni isän sylissä autossa, mutta auto seisoi pihassa paikallaan! 

Matkapuhelimeen puhuminen, ilman turvavyötä ja ilman käsiä ( kädet ovat elekäytössä), manuaalivaihteisella autolla sompailu ei vaan ole hyvä yhdistelmä.

Mikä näitä ihmisiä oikein vaivaa?

Tällä jos pääsisi ajelemaan - turvavyö kiinnitettynä