Kenelle kuuluvat puutarhatyöt?

Toinen saunatontin gekoista - uusi häntä

Sain selkäni ja oikean jo valmiiksi kuluneen lonkkani kipeäksi ja nyt pitää vähän rajoittaa heilumista. 

Autoin ystävääni kasvihuonekylvössä ja se oli istumatyötä, joten syyllinen ei löydy sieltä. Kymmenet erilaiset siemenet sujahtivat satoihin pikkupurkkeihin. Siemeniä oli niin paljon, että sain loput itselleni kera neuvojen: "Voit istuttaa mihin vain vapaalle maalle, kunhan jätät kaksi metriä tilaa aitaan ja saman verran tilaa lähimpiin puihin." 

Jokaiselle siemenelle, tai 3-4 siemenelle tuli kaivaa kuokalla kuoppa, vaatimattomasti noin neljänkymmenen sentin syvyinen, laittaa kaksi pivollista lannoitetta, mielellään lampaan sellaista, multaa, siemenet ja multaa.

Lampaita ei ole, joten turvauduin kompostikäymälän lopputuotteeseen. Sisään laitettu tavara on ollut enimmäkseen hedelmien ja vihannesten kuoria ja rikkaruohoja ja puiden lehtiä, joten ihan sitä ihteään ei tarvinnut lapioida. Tyhjensimme puolison kanssa säiliöstä reilut puolet ja sain reilut 40 litraa hyvännäköistä kompostimultaa. Sitä sitten käytin.

Istutuskuoppia kuokin reilut 70, lisäsin lannoitteeni, multaa, siemeniä, multaa, vettä ja lopuksi merkitsin rivit puukepein ja laudanpaloin, jotta muistaisin, mitä tuli tehtyä. Joku voisi sanoa, että tuotantoni on aika isollaan, mutta uskon että sato on maltillinen tai - olematon! 

Punainen tai pikemminkin oranssi kurpitsa

Pitkä kurkku

Vesimeloni

Kurkku

Munakoiso

Tomaatin taimet ovat pienen kasvilavan alla alullaan. Neljä näyttäisi jo pilkistävän mullasta. Istutan ne sitten myöhemmin sopivaan vapaaseen paikkaan.

Nyt sitten vaan odotan kylvön onnistumista. Rucola on vielä kylvämättä, mutta sitä voi kylvää pitkin kevättä ja kesää.

Sää on ollut taivaallinen ulkotöille, parikymmentä astetta plussaa ja vieno tuuliainen - suomalainen kesäpäivä parhaimmillaan.

Kylvöpäivän lopussa selkää oikaistessani saunan lämmössä panoraamaikkunan läpi auringon laskua ihaillen, mietin: onko Sisiliassa puutarha- tai maataloustyöt ollenkaan naisten töitä? 

En ole kyllä nähnyt hommissa muita kuin miehiä.

Terveisin suomalainen kummajainen nainen Sisiliasta!

Kevään juhlahumun alkua ja ensimmäisiä pääskysiä

Ensimmäinen loppiaisen jälkeinen juhla, Karnevaalit on jo vietetty. Pukuja ja suuria kulkuehahmoja oli valmisteltu tammikuusta lähtien. Meillä Ciancianassa oli pienet karnevaalit mutta Sciaccassa oli sitäkin komeammat. Karnevaalit ovat olleet köyhän kansan mahdollisuus olla hetkellisesti rikas näyttävissä puvuissa.

Viikon verran on valmisteltu San Giuseppe -kyläjuhlaa. Kylällä on kolme suojeluspyhimystä, joista Joosef yksi. Eletään pääsiäistä edeltävää paaston aikaa ja tarjottavat ovat leipää, hedelmiä ja vihanneksia ja jonkin verran kalaa, sardiineja. Eri alueet ja jopa suvut valmistavat juhlapöytiä, jotka notkuvat tarjottavaa. Meidän kylän pöytiä on näytillä museon tiloissa. 

Joosef, Maria ja kasvanut Jeesus-lapsi nauttimassa aamiaista

Leipätaikinasta on tehty upeita koristeellisia esineitä ja hahmoja. Esillä on myös vanhoja seinävaatteita. Seinävaatteilla on haluttu peittää epätasaisia kiviseiniä ja varmasti niillä on ollut myös jonkinlainen kylmän ja lämmön eristävä tehtävä. 

Pöytiä on valmistettu myös vanhusten ja vammaisten palveluasuntojen yhteyteen, sillä iäkkäät ihmiset eivät kaikki pysty kovin kauaksi liikkumaan. Pöydistä voi myös nauttia pidempään, kuin vain käymällä museon näyttelyssä. 

Maaliskuun 19. on yhteisen lounaan hetki ja ihan kaikille kansallisuuteen tai uskontoon katsomatta on kutsu saapua lounaalle. Kutsuja on kiinnitetty eri puolilla kaupunkia talojen seiniin. 

Paikallinen puhallinbändi ilahduttaa pitkin päivää töräytyksillään. 

Villivihannekset liittyvät kevään juhliin. Mekin käytiin keräämässä villiparsaa läheisessä Monte Cavallon metsässä. Metsä muistutti yleisilmeeltään suomalaista serkkuaan, mutta puusto oli sangen erilainen: eukalyptus, palmu ja oliivipuut olivat yllättävä yhdistelmä. Kävimme yli 800 metrin korkeudessa ja keräsimme villiparsaa. Samalla kuulostelimme, onko villisikoja liikenteessä. 

Villiparsasta tehdään täällä munakkaan tyyppistä, johon laitetaan lisäksi vihreitä suuria papuja. Me valmistimme kuitenkin risottoa ja koska parsoja oli runsaasti, saimme aikaiseksi vielä pastankin. Villiparsa on voimakkaan makuista ja siitä lähtee valmistamisen loppuvaiheessa runsaasti vihreää väriä, joka tuo annokseen hienon säväyksen.

Muutama päivä sitten näimme ensimmäiset pääskyset. Nyt niitä on runsaasti - kesä on jo kynnyksellä.

Sisilia - kahvikulttuuri muutoksessa

Toista kupillista odotan!

Aamu ilman kahvia on katastrofi. Tätä on vaikea teenjuojien ymmärtää. Juon kyllä teetäkin, mutta vain illalla.

Kahviurani alkoi pikkutyttönä pullamössösokerimaitokahvilla, vaikka mummo varoitteli tukan muuttuvan mustaksi. Ei se koskaan muuttunut ja päin vastoin alan olla vaan aina vaaleampi! Vähitellen jäi pois ensin maito ja lopulta sokeri ja pulla. No pullaa joskus, mutta erikseen.

Suodatinkahvi on meille suomalaisille tutuin. Pannukahvia liene keitetään vähemmän - nokipannukahvit ovat ylellisyyttä. Erikoiskahvit ovat vieneet meistä monet mukanaan. Suomalaisten selvä enemmistö juo kahvia ja keskimäärin 10 kiloa kahvijauhetta kuluu vuodessa, joten karkeasti arvioiden yksi suomalainen juo 1200 kuppia kahvia vuodessa! Tämä kylläkin vain myytyjen kahvipakettien valossa, kahvilakahvit vielä puuttuvat.

Ciancianassa on helppo käväistä kahvilla baarissa ja baarien ovet käyvät tiuhaan tahtiin. Kahvin hinta on pysynyt pitkään samana ja 70 sentillä saa vahvan espresson ja puolellatoista eurolla capucinon. Viime viikkoina on voinut juoda kahvin myös ulkona auringon paisteessa teepaidassa. Kotona keitämme kahvia mutteripannulla ja saunallakin on pieni pannu, sillä mikä on sen ihanampaa kuin kahvit terassilla!

Bialetti hommissa

Mutteripannumme Bialetti- merkki uhkaa poistua tuotannosta, sillä yhtiö kamppailee kannattavuuden reunalla ja yrittää välttää konkurssin. Harmillista, sillä on pitkä historia vuodesta 1919. 

Muutoksen väitetään olevan jatkuvaa ja näin näyttää olevan kahvinkin kanssa. Helppous ennen kaikkea! Kiire ja ettei tarvitse keskittyä mittaamaan vettä ja siihen sopivaa kahvimäärää, ajaa ohi! Suomessa törmäsimme joitakin kertoja kapselikahveihin ja ajattelin, että se on vain ohimenevä juttu. En tiedä tämän hetken tilannetta Suomessa.

Sisililassa olen tehnyt kuitenkin hälyttäviä havaintoja: meidän suurimmassa marketissamme on kahvihylly lyhentynyt ja lyhentynyt. Hyllyssä on enää pari papupakettia, joitakin valmiiksi jauhettuja pieniä paketteja ehkä viideltä eri brändiltä ja sitten on kapselipaketteja - lukuisia ja erilaisia. Papupaketit ovat alennusmyynnissä!

Kapselikeittimet ovat ottamassa vallan! Jos pistäydyt naapuriin kahville, voit saada kapselikahvia mutteripannukahvin sijaan. Kapseleista tulee paljon muovijätettä vaikka myös metallisia kapseleita on ja ne voi kierrättää. Pahvikapselit olisivat parhaimpia, mutta niissä kahvi ei säily kovin pitkään hyvänä. Jätemäärää miettiessäni muistin vuosien takaa jutun kertakäyttövaipoista ja niiden kuormittavuudesta! Kapselit ovat pienempiä mutta kyllä niistä jotain mikromuovia irtoaa!

Aion pyristellä kertakäyttökahvia vastaan ja hankkia varastoon ainakin yhden Bialetin. Mikä voisi olla sen mukavampaa kuin odottaa kahvin kiehumista, kuunnella, kun kahvi alkaa virrata mutteripannun yläosaaan ja kaataa valmista, höyryävän kuumaa kahvia itselle ja muille kahviseuralaisille? Nautintoa edeltää vielä vastajauhetut pavut ja niiden suloinen tuoksu.

Puolison vastuualue

Tervetuloa kahville!